Joku aika sitte aloin tehä hetken mielijohteesta tämmöstä tunikaa

Malli löyty vanhasta Moda -lehestä (4/2008). Kaivelin lankavarastoa ja päädyin Kevät-Nalleen.  Alku oli jotenkin tyyliin "kuhan nyt jotain teen". Sit into lopahti vähäks aikaa ihan kokonaan.  Nyt on yht´äkkiä takakappale valmis.

Se on taas toi kirjavuus, mikä sekottaa mallin, mut tosta puolesta välistä lähtee joustinneuleella ylöspäin. Olen alkanu ihan innostua tästä. Nyt on etukpl tulossa. Saa nähä riittääkö lanka.

Eilen katottiin tosiaan se Twilight Houkutus -dvd. Se ei tuottanu pettymystä, vaikka olin jo lukenu kirjankin.  Tykkäsin!  Nyt ei kun ootellaan toista osaa dvd:lle. En käyny elokuvissa kattomassa sitä, kun tää minun villitys alko vasta sen jälkeen.

Aamulla oli töihin lähteissä yllättäin taas yli 15 astetta pakkasta! Eilen oli niin ihana auringonpaiste, että ei ois uskonu noin korkeita pakkasia enää tulevan.  Ja mistä niitä sairaslomia riittää?? Taas oli 2 henkilöä saikulla!

Illemmalla käytiin vielä naapurin Riki-koiran kanssa lenkillä. Miäkii jaksoin lähteä, sohvaperuna!  Sit olikin taas nilkat kipeät. Minulle ei kyl mikään liikunta sovi.  Olen muuten menossa jalkojen rakenneanalyysiin, vai sanoinko sen jo? Se jalkahoitaja minut sinne houkutteli. Ihan mielenkiinnolla ootan mitä sillä on annettavana.

Nyt jos menis nukkumaan, niin jaksais aamulla nousta ees jotenkinpäin pystyyn kuuen aikaan. Mut kun miä olen illan virkku ja aamun torkku...

Kylläpä on aika vierähtäny. Kaikenlaista  on tapahtunu, lähinnä ihan tavallisia juttuja, paitsi ehkä viikonloppuna ollut konserttisoitanta.  Siinä meni koko viikonloppu harjotteluineen ihan kokonaan.  Konsertti sujui aika mallikkaasti. Soitettiin kaikenlaista musiikkia ja yleisöäkin oli paikalla yllättävän paljo lumipyrystä huolimatta.

 Lumesta tuleekin mieleen tämän päivän pyryt ja jouduin ihan ite lumitöihinkin. Mies on töissä, vanhempi poika risteilee ja nuorempi sairastaa. Nekku siinä sitte yritti vähä pyöriä apulaisena.  Ja lisää tulee! Ei tiiä itkiskö, vai nauraisko. viime kesänä rakennettu terassi ja sen päällä oleva katos on jo ihan vaarassa, kun päällä  on niin paljo lunta. Niitä ei oikein saa sieltä poiskaan, kun se valokate menee sitte palasiksi.  Miä kyllä ehdottelin jo kuuman veden kaatamista yläpäästä ja hiustenkuivaajaa, mutta ei ne vielä saanu hyväksyntää.

 Käsityöt on ollu vähä vähemmällä, kun on pitäny lukea tota vampyyrikirjaa. Siihen on nyt tullut myös ihmissusia! Siis just minun tasosta luettavaa! Olenkin aina kulkenu vähä epänormeja polkuja.

No ne lankahommat. Ajattelin liittyä virkkausrinkiin, kun sielä on nyt niin kivan kuulonen "Virkkaa vihreää" -aihe.  Haluan kuitenkin tehä ensin tän jutun valmiiksi, ennen kun liityn, jotta voin olla varma, että saan ihan oikeesti jotain valmiiksikin.

Sielä sitä vihreää näkyy taka-alalla. Mukaan pääsee kuulemma jo aiemminkin alotetulla työllä, joten ajattelin tehä valmiiksi vähä ufoutuneen paperinaruverhon.  Ajatus on jotenkin harhaileva. Ehkä siksi nää muut alotuksetkin on luokkaa "se nyt on vaan semmonen".  Kevät -Nalle haluaisi muuttua lyhythihaiseksi tunikajakuksi. Tässä kirjavuudessa minua kiehtoo just tää täydellinen epäsymmetria.   Vaaleanruskea virkkaus on hyllynreunapitsiä jääkapin ja yläkaapin väliin. Mies on pyydelly sitä sinne jo ainakin toista vuotta. Nyt se on ainakin alotettu!

Tonne laitaan olen tehny sivun käsityöaiheisista kirjoistani. Ei niitä montaa oo, mut jotain kuitenkin. Toi sivu-systeemi on minulle muutenkin aika hepreaa. Eka (urheilusivu) synty jotenkin vahingossa. Sit yritin tehä toisen ja se ei kertakaikkiaan onnistunu.  Nyt nää kaks sivua on erilailla tehty. Se näkyy sielä asetuksissa.  Sivut on siis oikeastaan vahinkoja. Ja. Olen kyllä lukenu montakin kertaa sivujenteko-ohjetta, mut kun ei oo tarvittavaa aivokapasiteettia, niin sitä ei sitte oo.

Kaksi neulottua sytomyssyä jälleenlöytämälläni ohjeella (Novita 2/1992).

Ohje oli kertakaikkiaan kateissa. Olen tehny vuosia, vuosia sitte näitä hattuja useita, eli lehti on varmasti minulla joskus ollu. Onneks tuttavalta löytyi lehti ja sain ohjeesta kopion.  Ohjeessa hatut on tehty vauvoille, lankana Kotiväki. Ohjeessa on valmiiksi 2 kokoa. Kun tekee Tennesseestä isommalla ohjeella, saa reilun aikuisen koon. Nyörin avulla hatun voi säätää oman kokoisekseen.  Painoa hatulle tuli 60g.  Nyt on sytoja valmiina 4 kpl ja taidan lähettää ne etiäpäin.

Tässä vielä myssykät "in action".

Tommosta mustaa voisin vaikka itekin pitää.  Kesä tulee ja näitä on ilmanmuuta saatava lisää.

Nyt on neulonta ollu vähä katkolla, kun on pitäny lukea. Näin hyvää kirjaa ei o tullu vastaan sitte Harry Pottereiden.  Jos joku vaan tykkää fantasiakirjoista, niin suosittelen tätä: Stephenie Meyer, Houkutus (alkuperäisteos Twilight) Tästähän on tehty myös elokuva, kuten toisestakin osasta, jonka aion ettiä käsiini pikapuoliin.

Tarinahan kertoo tytöstä joka ihastuu vampyyripoikaan ja tutustuu myös tämän perheeseen.  Kirja on pääosin kertomusta heidän alkutaipaleestaan, mutta lopussa on myös vähän jännittävämpi osuus, kun mukaan hyppää sivulline vampyyri, jäljittäjä. joka myös iskee silmänsä tyttöön. Ihan vaan saalistus- ja ruokailumielessä.

Olen kyllä kuullut tästä jo aiemmin, mutta luulin, että tää on pääasiassa nuortenkirja. En kyllä kovin nuorille suosittele, kun miäkään en uskaltanu mennä yöllä vessaan pimeässä...

Ja se neulonta. Tuttava oottaa vauvaa ja halusin tehä vauvalle jotain. Tää meni taas tähän samaan tyttö/ poika -juttuun, kun aiemminkin. Eli jos se on tyttö, niin setti on tämännäkönen.

Ohje löytyy Suuri Käsityö -lehti 1/2009. Lankana käytin Bambua, 110g. Tästä kuvioneuleesta sai innoituksensa aiemmat tiskirätit, joita tuli vielä yksi ja toinen on keskeneränenkin.  Kätköistä löyty keltanen omenanappi. Tää on tehty koon 68--80cm ohjeella.  Nyt pitäis vielä kehitellä jotain poikamaisempaa annettavaa.

HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE!!! 

Bambusta neuloin pari rättiä lahjuksiksi.

Näissä on käytetty mallineuletta, jota pikapuoliin voipi näkyä muussakin neuleessa. Olen tekemässä vauvaneuleita ja siitä oikeastaan otin tämän mallin.

Luettu on Laila Hirvisaaren Pihkovan kellot.  Se on Imatra-sarjan päätösjakso. Aiemmat osat ovat nimeltään Kruununpuisto, Myrskyn edellä, Grand Hotel ja Vuoksen helmi.  Olen lukenu kaikki tämän kirjailijan kirjat ja täytyy sanoa, että tämä viimenen oli suorastaan pitkäveteinen. Ekat osat oli ihan ok, mut tää jotenkin veny ja veny loppua kohti.

Sarjahan sijoittuu aikaan, jolloin Suomi oli vielä Venäjän vallan alla. Havaittavissa on kuitenkin jo itsenäistymisen merkkejä. Samaan aikaan Venäjä kiristää otettaan Suomesta.

Henkilöt ovat ihan tavallisisa työläisiä, sekä toisaalla Venäjän ylimystöä. Kuten ennenkin, on kirjaa varten tehty paljon historiantutkimusta, joka näkyy monissa tilannekuvauksissa.

Alussa keskipisteenä oli Imatran valtionhotelli, sen toiminta ja upeat vieraat. Myös Imatran tehdastyöväestön elämää kuvataan laajalti.  Matkakertomuksia on monessa välissä, kun mm. suomalainen naistoimittaja kiertelee tutustumassa kyliin ja kaupunkeihin.  Loppuosassa käydään jo ensimmäistä mailmansotaa, lähinnä Venäjän ja Saksan välillä, sekä suomalaisten osuutta esim. sotilaina ja lääkäreinä.

Kyllähän tää kannattaa lukea, jos Hirvisaaren kirjoista tykkää. Mukana on ajoittain erittäinkin yksityiskohtaisia henkilötapahtumia, joissa Hirvisaari on mielestäni parhaimmillaan.

Tänään valmistui toinen angorarevontulihuivi.  Se vajensi angoralankavarastoani 160g. Eli kevyt kuin pumpulipilvi.

Katoin aluksi mitä värejä on eniten ja asettelin ne sitte värijärjestykseen. Tässä on lopputulos.

Koska jouluiset taatelikakut näki päivänvalonsa vasta toissapäivänä, on Runebergin torttujakin ilmeisesti ooteltava ainakin kuukauden verran. Yhen kaupantortun olen töissä syöny. Eka torttu, jonka oon syöny, oli aikoinaan täynnä rusinoita. Kammoksuin koko ruunepereja vuosikausia, kunnes selvisi, että ei sinne rusinoita oikeesti kuulukaan. Hyviähän ne on.

Kiitos kirjavinkkauksista. Aion varmasti ainakin jonkin niistä lukea, kunhan pääsen kirjastoon niitä ettimään. Vai pitäiskö sanoa, että kunhan saan edellisiä luetuiksi. Niitä on kesken aika monta...  Kirjastoon on helppo sitte mennä, kun se on ihan työpaikan vieressä.

Yks lankakerä teki minulle eilen kunnon sotkut, eli purkautu miten sattuu. Sitä setviessä meni yli tunti ja pääsin vasta aika myöhään nukkumaan. Tänään oonkin sitte haukotellu kaiken päivää töissäkin.  Vaan selätinpä sen lankakerän! Minulle ei kannata alkaa rettelöimään!

Terveisiä sairaslomalta. Tää päivä on saikkua ja huominen onneks vapaata. Joku riiviö on iskeny minun mahaan. Ei ripaskaa, ei oksennusta, mut maha kipee. Aika kuluu tosi hitaasti, eikä oikein mitään voi/ jaksa tehä. Tänään sentään pystyn olla pystyasennossa.  Olin ihan varma, et se on siitä sydänlääkkeestä, mut vaikka jätin sen jo poiskin, niin ei auta. Alkaa olee olo semmonen, et yks paikka kun alkaa remppaa, niin lisää tulee ropinalla.  Ei oo jaksanu ees käsitöitä tehä.  Se siitä valituksesta.

Otin tän kuvan tulossa olevasta angoraRevontulesta, jota aloin tekemään heti sen punamustan jälkeen, kun totesin, että semmoseen voin käyttää niitä angoralankoja (vaikka ne pölisee edelleen ihan julmetusti).

Värit on vähä erikoiset, johtuen siitä, mitä varastostani löytyy ja kuinka paljo mitäkin. Yllättävän vähän menee aina yhteen raitaan. Saatan saada vielä kolmannenkin huivin. Toi siniseltä näyttävä ei oo kyllä sinistä, vaan enempi vihreään vivahtavaa.

Ostin uuen Ottobre -lehenkin jostain syystä. Olihan siinä jotain paitojen kaavoja, Nekun kokoakin.  Kukahan ne ompelis... Jos vaikka iskis kipinä. Yhteen kun saa kaavat piirrettyä ja jos ompelut onnistuu, niin sithän niitä samanlaisia voi taas tehä vaikka useamman.

Nyt täytyy taas vaihtaa paikkaa, kun alkaa käydä olo tukalaksi. Kuulumisiin!

Piti oikein ottaa kuva, kun olen hankkinut ekat puiset sukkapuikkoni. Onhan minulla pitkiä puikkoja ollu ennenkin, mut ei lyhyitä.

Tässä yrittää tulla lapaset, joiden ohje löytyy täältä. Lankana käytän Isoveljeä.

Tänään kävin taas hierojalla. Täytyy sanoa, että se nainen hieroo kyllä ihan tosissaan! Ja se tuntuu... ei auta vaikka huutais Sittepähän en maksa tyhjästä!

Nyt täytyy lähteä käymään kirjastossa ja sit isäni synttäreille. Onnea vaan!!!

Ainakin rätin osalta

Jotain nimetöntä puuvillalankaa kohtas määränsä pään tässä tiskirätissä.  Tää on olevinaan korinpohjaneuletta, 4½ puikoilla.

Vähä kurjalta tuntu loman jälkeen töihin lähtö, mut menihän se ilta kuitenkin. Tänään on helpompaa, kun on eilen harjoteltu :D  Tohon min eväspolitiikkaan pitäis keksiä jotain ratkasua. Inhoan eväiden tekemistä, mutta en halua kuitenkaan käydä missään kuppilassakaan. Ostan yleensä lähikaupasta jotain syötäväksi kelpaavaa. Ja koska haluan juoda kahvia (jota ei voi juoda paljaaltaan), ostan jonkun kolmioleivän tai vastaavaa. Jos ostan valmisruoan, niin sitä ei voi kahvin kanssa syödä.  Noi pikaostokset tuppaa vaan olemaan aina samanlaisia. Miten ihmeessä saan itteni skarpattua panostamaan eväiden tekoon??  Iltavuoroon vielä vois tehäkin, mut aamut on menoa ja meininkiä. Hyvä että ehin syyä, kun herään niin myöhään (ja sitä ei tosiaankaan voi aikaistaa!).

Kertokaas jotain eväsvinkkejä. Voi olla isompitöisempääkin, jos ne voi tehä vaikka edellisenä päivänä. Mitä te ite syötte töissä?

Nyt on loma vietetty ja huomenna alkaa taas arkinen aherrus. Iltavuoroja tiedossa. 

Tänään valmistuivat jättihanskalapaset ja äsken vein ne jo naapuriinkin. Kyllä ne tuntuivat kelpaavan. 

Ihmeesti toi kaksvärisyys tosta neuleeta häviää pesussa ja tasaantuu. Samoin kävi niiden mustapunasten huopashanskojen kanssa. Lankaa näihin kului 220g ja puikot kokoa 8. 13 silmukkaa siis puikollaan ja senttejä lisää pituuteen. Peukalot on vähän palleroiset, mutta niitähän voi kuumalla vedellä vielä yrittää muokata, jos haluaa. Ohjehan oli siis vanhasta Huopanen -kerän vyötteestä.

Tänään kävin vähän hiihtämässäkin taas. Itse asiassa olen ylittänyt itseni. Viime vuonna hiihin 26 km, nyt on takana jo 28km. (naurettavia määriä, mut isoja minulle :D).

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!!

Alotin niinku vaivihkaa hanskalapasia naapurin miehelle, joka semmosia pyysi. Ei hirveesti innostanu, mut yht´äkkiä ne onkin jo tässä mallissa.

Huopasen vyötteessä olevassa ohjeessa on koot 11 -silmukkaan/per puikko saakka. Kerran tein 12 silmukalla ja nää on nyt 13 silmukkaiset. Pituutta tein myös reilusti lisää.  Lanka on Huopanen Mixiä.

  Olipa kiva lukea kommenttejanne teiän omista kirjakokemuksista. Tarzaneitakin oli monet lukenu. Pitäisköhän oikeestaan laittaa ne uudelleen lukulistalle. Oisko ne vielä yhtä jänniä. Yhen muistan hospottaneeni pojille ääneen, kun ne oli pieniä. Joitain kohtia tosin jouduin sensuroimaankin :D

  Kävin tässä jokin aika sitte oikein lääkärillä ja sit verikokeissa ja EKG:ssä. Nää rytmihäiriöt ei oo vaarallisia, mut ne vie min hermot, kun sitä tulee päivittäin useasti. Tai tunnen sen useasti, kyllä se siellä koko ajan on.  Kokeilen nyt yhtä lääkettä, jos se vaikka tasais rytmin.  Mietittiin tässä kotona, että pitäiskö nyt jo ostaa oikein dosetti??     Kyllä sitä kaikenlaisia  apuvälineitä alkaa näin fossiilina tarvita.  Nekku totes nimittäin, että sen ope on fossiili. Se on kuitenkin pari vuotta minua nuorempi....      

 Minulla oli noi kolesterolitkin kuulemma vähä liian korkeet ja lääkäri kovisteli kattomaan mitä suuhun laitan.  Ne on ne herkut ja suklaat. Niitä kyllä menee. Etenkin jos on jotain pielessä.  Toisaalta pitää herkutella, jos on jokin asia menny oikeen putkeen. :D

Ja mitäs ootte mieltä Suomen euroviisuehdokkaista??? Näin viisufriikkinä oikein pelottaa tää Suomen anti. Näilläkö tosiaan mennään?  Luotan viimeisen karsintaerän antíin. Ne Eläkeläiset ainakin kuulostaa jo niin erikoisilta, että kyllä ne vois huomiota sielä Norjassa herättää.

Vielä pitää kysäistä, miten teillä toimii toi blogilista? Minulla se meinaa koko ajan mennä juntturaan ja on ihan hirveän hidas. Onko samoja ongelmia?

Niistä Nekun pyytämistä lapasista. Tein yhet samalla mallilla, kun pipon kuvio. Liian pienet. Ja kuvio ei näytä oikein kivalta lapasissa.  Miksi pitää tehä ensin aina pientä ja sitten sopivaa? Sama juttu kun pipoissa. No nää pienet käy nyt sitte pariksi sille pienelle pipolle.

Isompiin lapasiin tein vain kaksi vaatimatonta palmikkorivistoä kämmenselän puolelle.  Hyvin kelpas. Itse asiassa niitä on jo pidetty ennen tän kuvan ottamista.

Kirjastossa käydessäni näin semmosen jutun, että sinne yhteen nurkkaan oli tehty semmonen stressinpoistonurkka. Oikein kyltin kera. Nojatuoli ja vieressä kori, jossa lankoja ja puikkoja, pari alotettua ja keskenerästä työtä.  Aika kiva oivallus.

Ja arvatkaapa mitä! Nekku on saanut kunniaa koulussa, kun oppilaiden piti haastatella vanhempiaan ja mitä kirjasarjoja ne on lapsena lukenu.  Nekulla oli hirmu luettelo ja KENENKÄÄN muun äiti ei ollu lukenu Tarzan -kirjoja!!  Jonkun isä sentään oli.

Muistan kun lapsena koulussa oli kirjasto koulun pihapiirissä. Raahasin kirjoja kotiin muovipussitolkulla. Ei meinannu välillä kahvat kestää. Mitenkähän miä ne kaikki oikein ehin lukea.   Toiset ne lukee määrällisesti paljo ja toiset lukee vain laatua. Velipoika lainas ala-asteella kirjan "Kansojen historia" ja minun oma poika lainas kirjan aiheesta "Kivet ja mineraalit". 

Joskus syksyllä kirppikseltä löytyneestä Minna -langasta, jonka koolasin lokakuussa, syntyi kaksi pipoa. 7-numeron puikoilla oli nopea kilkutella. Ensin tein lehen (Novita Talvi 2007) ohjeen mukaan ton pienen. Koska lanka ei ollu vastaavaa, niin koko on aika snadi. Mahtui kuitenkin venyttämällä Nekun päähän.

Nekku ois halunnu sen itelleen, mut päätin tehä toisen vähä isomman. Lisäsin yhden mallikerran verran silmukoita ja puoli mallikertaa korkeutta. Toiveena oli myös tupsu. 

Kaupassa ehin jo käydä viettämässä aikaa. Ruokaostoille lähin, mut sit muistin, että kengät pitää ostaa ja rintsikatkin oli loman ostotavotteena. Joudun vissiin menemään vielä uuelleen ettimään, kun tavote ei täyttyny kymmenen sovituksenkaan jälkeen. Inhoan rintsikkaostoksia.  Eikä niitä kenkiäkään löytyny. Tarvisin työ yms. -käyttöön talvikengät, helppokäyttöset, kivan näköset jne. Olen kävelly jo toista talvea pojan vanhoissa kengissä, kun en o muka löytäny mieleisiäni... Ne on kyllä ihan kivat muuten, mut vähä sais olla isommat.  Ei o ollu kiirettä, kun minul on kuitenkin toiset "paremman käytön"-kengät, eli ns. naistenkengät, kuten mieheni sanoo. Ei siis mitkään maiharit.

Ruokaa ostin kuitenkin kassikaupalla. En tykkää myöskään ainaisista ruokaostoksista, joten ostan reilusti, ettei tarvi koko ajan lampata kaupassa.

Tänään menen iltapäivällä hierojalle. On ollu vähä huonoa tuuria hierojien suhteen, kun se yks vakihieroja muutti toiselle paikkakunnalle. Viimein löysin uuen, joka jäikin heti äitiyslomalle. Nyt kokeilen tätä työkaverin suosittelemaa. Jos se ei mene tänään  lääsmimiseksi, niin alan sitten käydä tällä. Kyllä se pitää tuntua kun hierotaan.

Illalla meinaan mennä jopa vähän kyläilemään yhelle ystävälle. Se on aika harvinaista, kun ei tu nykyään käytyä oikein missään muualla kun töissä.

Hei!! Kukas tulis korjaamaan ton meiän kuusen pois???? Onko muilla vielä kuusia....?

Tää on alotettu jo reippaasti viime vuoden puolella.  Ohje löytyy Dropsin sivuilta.

Tämän huivin siipiväli on 2metriä 10centtiä.  Painoa kertyi 490g. Puikot oli 6 tai 7, en muista tarkkaan mittasinko ees. Silmämääräsesti :D  Lanka on 7-veikka Polkkaa.  Reunukseen virkattiin tämmönen kuvio.  En löytäny paksuja virkkuukoukkujani, joten käytin pitkää koukkuamiskoukkua (tavallisen neulepuikon pituista), eikä se ollu ihan kätevääkään!! Sillon kun tapahtuu, niin sillon tehään, vaikka millä vehkeillä.

Tämmösiin töihin ei pitäis ikinä käyttää kirjavaa lankaa, mut ku se nyt vaan sattu alotellessa käteen. Kuvio ei enää näytä niin selkeältä, kun jos ois yksvärinen. Malli on kyl ihan nätti, ja lopulta helppokin, että vois tehä vaikka toisenkin joskus. Täytyy taas kaivella lankavarastoa...

Tänään oli viimenen työpäivä! Nyt loppuviikko vietellään vapaapäiviä ja ens viikko on Loma! Mahtiskaa!

Tämä on varmaan juuri sitä. Eli kolmannet miesten vihreät aloe vera Nalle -sukat valmistui tänään.

Kyllä ne sielä kuvassa on! Tossa sohvan selkänojalla. Jos haluaa tarkemman kuvan, niin se löytyy jostain jo aiemmin. Nyt oli tarkotus saada kuvaan  myös joululahjani, eli toi jalkalamppu. Nyt näkyy tummemmatkin silmukat loistavasti!

Vein äsken tyttöjä laskemaan mäkeä ja lähinkin siitä sitte ite kävelemään. Testasin samalla toista joululahjaani, eli korvanappeja puhelimeen. Sen soittimeen siis. Oli kiva tallailla lempimusiikin tahdissa. Nimenomaan tahdissa  En halunnu käyttää puhelimen mukana tulleita nappeja, kun ne on semmoset töttöröt. Tuntuu, että ne menee puoleen väliin aivoja, kun ne työntää paikoilleen. Halusin siis ihan vanhanaikaset littanat napit.

Tänää kattelin tosta tallennukselta Vesku Loirin konserttitaltiointia ja se mies on oikeesti taiteilija! Upeeta.

Arvontaosioon  on tullut kivasti kommentteja ja ne onkin just niitä asioita, jotka piristää päivää.

TÄNÄÄN olen ylittänyt pyöräilykilometreissäni viime vuoden kilsat! Jeees! Hyvä minä!  Lisäksi selvisin taas tästäkin työpäivästä :D Kohta saadaan uusia työvaatteitakin, jotka on kyl ihan kamalia, kun ei saa valita enää ite väriä, eikä oikein malliakaan. Ihan pistää miettimään mitä seuraavaksi oikein onkaan tulossa työrintamalla. Yhestä asiasta kun selviää, niin jo on uutta sulateltavaa.

Eilen valmistu Aloe vera sukat Nallesta, paino 115g. Toi punanen raitaosuus on kyl ihan tavallista 7-veikkaa.

Sukat on n.kokoa 41 ja tässä ne on minun 38 jaloissani, joten vähä pussia kärjissä :D  Ohje on Novitan syksy-lehessä (muistaakseni...)

Kyllä on olevinaan rankkoja päiviä töissä, kun on jotain isompaa muutosta meneillään. Muutto on tehty, mutta tavarat on ihan sekasin. Asiakastyö pitää silti saada tehtyä, vaikka muuton kanssa on heiluttu. Pyöräilymatkatkin on uuden toimiston myötä pidentyny, eikä puhti meinaa riittää.  Katotaa nyt vaan päivä kerrallaan.

Eilen olin kirkossa kuuntelemassa musiikkiluokkien konserttia. Oli oikein kauniin kuulosta. Se oli eka kirkkokonsertti heille. Kirkossa on se kaiku jotenkin niin erilainen, että kaikki kuulostaa suuremmalta. 

Puikot on heilunu vähä joka päivä, vaikka ei niin paljo kerrallaan. Teen vähä yhtä ja sit vaihan toiseen, kun vähä tympii sen ison villatakin tekeminen.  Kaikki etenee, mut mikään ei meinaa valmistua. Niinhän se menee. Nää astetta suuremmat hanskalapaset tuli kuitenkin pesua vaille valmiiksi. Ekat oli siis lastenkokoa ja nää isommat on naisten koko. Pitäis ehkä viel tehä miesten koko, kun muistaakseni se on minun kouran kokonen  pestynä :D En älynny heti aluksi laittaa jotain merkkiraitaa erotukseksi, joten virkkasin jälkikäteen lapasen suihin nirkot mustalla.  Suunnitelmahan oli pestä nää kaikki köntässä ja lisää tulee vissiin vielä. Meinaan pestä uuestaan nää kauan sitte tehdyt virkatut tossutkin, jos vaikka vähä  vielä kutistuisvat.

Kyseessähän on siis Novitan Huopanen  ja kasin puikot. Ohje vyötteestä. Pienemmät painaa 105g ja isommat 140g. Varren olen tehny molemmissa himpun ohjetta pidemmäksi.

Maanantaina päädyin nyt sitte ottamaan kuitenkin sen sikarokotuksen.  Käsi on kipeähkö, iltasin ollu pientä lämpöä ja pari päivää lihaskipua lähinnä jaloissa ja selässä.  Töissä olen kuitenkin jaksanu olla.  Tänään tuntuu olo jo paremmalta. (Otinkin tossa jo päiväunet...) Iltavuoroon pitäis taas kohta lähteä.  Koululaiset ei oo viel saanu. Lapset on nyt sitte kaikki ottamassa rokotteen. Myös Nekku, pitkin hampain. Enempää en asiasta ja sen tarpeellisuudesta kommentoi.

Sukat on edenny tasasen tappavaa vauhtia ja joulupukin konttiin menossa oleva villatakkitilaus takakappaleen puolvälissä.  Yhet hanskalapaset vetelee myös viimemetreillään. Tää kuva on villatakista, mut eihän tossa mustassa värissä oikein noi pompulat erotu. Näkyy varmaan paremmin tässä aiemmassa versiossa.

Joulua olen sen verran miettiny, että mitä ruokaa olis jouluna. Tai oikeastaan haluaisin tehä laatikoiden tilalla ihan vaan porkkana ja lanttukuutioita höyryttämällä. Bataatista vois sit tehä vaikka ihan laatikon. Siitä tykkäsin aiempina vuosina. Se kinkku on kait tulossa myös. Se on aina miehen heiniä se. Sit meil on aina lipeäkalaa ja perunoita ja valkokastiketta. Joskus myös karjalanpaistia. Rosollia pitää olla ja jotain vihersalaattia ja sienisalaattia. Sipulitomaatit on aina nuoremman pojan toive, joskus on myös herneitä. Ja tietysti juustolajitelmapakkaus, josta on salakavalasti tullu perinne.

Kahvipöydässä ois kiva olla jotain herkkua, kakkua tms. Pipareita varmaan tehään, tortuista en niinkään perusta. 

Onko teillä mitään kivoja vinkkejä/ linkkejä jouluruokia ajatellen? Tai mitä teillä yleensä syödään jouluna? Toivottavasti ei ollu liian laaja kysymys :D

Mukavaa keskelviikkoa kaikille!

 

Eilen oli töissä ihan hulabaloo-iltavuoro. Ei tarvinnu paljo taukoihi käyttää aikaa. Pyörällä oon tosiaan ajellu lähes aina töissä viime aikoina. Tänää huomasin että avaimistani on hävinny auton kakelämiskä, eli se millä saa ovet auki ja varashälyttimen pois päältä. Tosi kiva, kun ei mitään hajua, milloin se on hävinny, kun en oo ees autolla ajanu. Se kake on muutenkin ollu oikein murheenkryyni, kun olen ettiny sitä ennenkin. Nyt en löydä. Ärsyttää ihan älyttömästi.  Taidan viedä kirpputorille koko auton!!

Tänään olin Nekun kanssa musiikkiopistolla kuuntelemassa, kun hän suoritti 1/3 soiton perustutkinnon asteikko-osuutta. Hyvin meni. Varsinainen koetilaisuus on ensi tiistaina.  Tytöllä on ihan käsittämättömän hyvä muisti opetella kappaleita ulkoa. Minulle se oli aikoinaan ihan täyttä tuskaa.

Kokeen otti tänään vastaan eräs pianonope, jonka tunsinkin yllättäen vuosien takaa. Olin silloin ite mus.opistossa ja hän säesti pianolla minun huilukappaleita. Tein jo silloin kovasti käsitöitä ja olin ommellu itelleni semmosen mustavalkosen paitapuseron.  Tää opettaja näki sen ja ihastu ikihyviksi. Hän tilas itelleenkin samanlaisen, jonka sitten teinkin.  Se oli sinänsä erikoista, etten koskaan oo ihmeemmin ommellu tilauksesta mitään. Paita oli kuitenkin just sopiva.  

Neulomalla olin myös tehny omalle huiluopelleni villapaidan. Nekku kävi yhen kaverinsa huilutuntia kuuntelemassa tässä kerran ja oli sama ope, kun minulla oli ollut. Hänellä oli vieläkin se sama neule päällä!  Tää selvis, kun Nekku oli kertonu sille opelle, että hänen äitinsäkin on ollu tällä oppilaana. Se oli minusta aika hieno juttu! Olen ollu mus.opistossa yli 20 vuotta sitte...

Tässä nyt vähä taltioitua kuvatiedostoa. Mustaa Rose Mohairia hankin siis aiemmin mainittua villatakkia varten. Pitää vielä käydä sovittamassa omaani tän henkilön päälle, jolle ois tarkotus tehä.  Toi punanen tossa oikeella on sen Nekun neulehameen alku.  Vihertävä Nalle on ihanaa, mut en vielä tiiä mitä siitä tekisin.  Oottelen inspiraatiota.

Ton vaaleenpunasen alun on tehny Nekku, kun innostu neulomaan. Koulussakin oli jotain alotettu. Tekevät kuulemma jonkin eläimen. Kuulostaa aika vaikeelta ekaksi työksi, mut en tiiä minkälaisesta on kyse. Se oli kuitenkin outoa, että hän loi silmukat yhdellä langalla! Olin ihan varma että pieleen menee, mut ei menny. Olenko jotenkin vanhanaikanen, kun luon kahella langalla??? Miten te oikein luotte?

Sitä tuli äsken pianotunnilla. Nyt olen jotenkin päässyt kipuamaan "seuraavalle portaalle" siinä hommassa. En vieläkään osaa, niinkuin haluaisin, mut enää en "pelkää" sitä kapinetta. Oikein kun varoo soittamasta vääriä ääniä, niin sitä oikeaakaan ei kuulu, kun painaa niin varovasti. Nuottien lukeminen on selventynyt, vaikka siinäkin on vielä ajoittain suuria hahmotusongelmia.  Olen nyt käyny n.3vuotta harvakseltaan pianotunneilla. Välillä on tuntunu, että hanskat on lyötävä tiskiin, kuten viime kesänä. Sieltä se kuitenkin taas heräs henkiin.  Huilunsoiton jälkeen pianonsoitto on niin erilaista ja on huomioitava monia erilaisia asioita yhtäaikaa.  En luovuta, ennenkun saan sen pianon selälleen siihen jalkoihin.

Korialla on just meneillään neuletapaaminenkin. Eipä tässä taaskaan ehi mukaan. Kohta lähetään musiikkiopiston matineaan, jossa soittaa sekä Nekku, että nuorempi poika.  Jännitys on käsinkosketeltavaa.

Sain toisen karvapipon eilen valmiiksi. Kyseessä oli siis tilaus; kaulaliina ja pipo. Liina tuli tehtyä sillon kesällä. Piposta tuli liian pieni ja tein toisen isomman. Nyt ne oottaa sovittajaa.

Laitan itelleni muistiin, että pienempi pipo on tehty puikoilla n.3 ja silmukoita 24s puikollaan. Isommassa on kait 3½ puikot ja silmukoita 2 x 24 ja 2 x 26.

Muutama tiskirätti valmistu hempeissä väreissä. Vaaleenpunanen on Tennesseetä ja vihreestä en tiiä.

2 on neulomalla korinpohjaa ja verkkoneuletta,  kolmas virkkaamalla tyyliin isoäidinneliö.  Tohon päälle laitoin yhen nahkapussukan, joita ostin Turun silakkamarkkinoilta 3 kpl. Se on aikas kiva, vaikka kolikkokukkarona, koska siinä on myös vetskari.

Ei täälä mitään uutta oo. Leipomista vähä yrittelen, kun miehen synttärit tulossa.

Alkaa väsyttämään tää lomailu. Ihan totta. Ihan kiva olla kotona, mut mitään ei oikeastaan tapahdu.  Tänään sain sentään vähän siivoiltua, joka nostikin tapahtumatasoa yhen pykälän.   Tuntuu, ettei ehi tehä mitään, vaikka ei ees tee oikeestaan mitään.  Selkä on tullu taas kipeäksi istumisesta. Neulomista olen nimittäin harrastanu ihan kivasti loman aikana.  Oli ekan kerran suorastaan mukava lähteä vesijumpalle eilen illalla. Tuli selälle muutakin liikettä.  Jaksoin jopa kävellä sinne, kun en ollu ollu koko päivänä ulkona. 

Viimeset langanpätkät sain pääteltyä tästä telkunkattomisneuleesta.

Ihan mukavalta näyttää, vaikka onkin kalsarit jalassa. Tää on niin simppeliä sileää neuletta, että siks tää oli hyvä telkkuneule. Ohje löytyy Novita Talvi -lehti 2009. Siinä se on tehty Purosta, mut miä tein Isoveikasta. Aattelin, että jos ois joulunaikaan käyttöä. Painoa kertyi 575g, johtuen varmaan neuleen pituudesta.   Pidän tän toistaiseksi ite, vaikka tuntuukin karhealta... aika paksukin tää on.  Malli on kyl tosi kiva. Toi kaulus etenkin.

Kiitos huovutusvinkeistä ja helmilinkeistä. Aaa! Tästäpä tulikin mieleen, että käykää ihmeessä kattomassa millaista uusiokäyttöä Anneli on keksiny!

Olen antanu huovutetuille lapasille nimeksi näköjään hanskalapaset, sillon erotan ne lapasista.  Nää on neulottu lapsen koolla Huopasen vyötteen mukaan. Uuet on jo alotettu keskikokoisina. Ajattelin tehä näitä nyt useammat pikkuhiljaa ja huovuttaa ne sitte kaikki kerralla. Väri on sopiva min uuteen talvilippishattuunkin :D

Se muovijuttu vähän vaivaa. Että laitanko sitä muovia lapasten sisään pestessä vai en? Ennen laitoin, vaikka eihän ne siellä kunnolla pysykään. En aio kiinnittää pusseja lapasiin ompelemalla, kuten olen jostain lukenut. Toisaalta joku kertoo, että ei käytä mitään muovia lapasen sisällä pesun aikana. Kerran revin peukaloa auki kun pussi oli karannu. Kerran tuli ihan hirveä junttipeukalo, kun pussi oli möykkyyntyny peukaloon.  Mitä te muut teette? 

Kuvassa näkyy lisäksi ihana uusi tonttuhattuni, jota en voinu jättää kauppaan, kun se on niin  hieno. Olis kuitenkin kaduttanu myöhemmin.  Tupsu ulottuu polvitaipeen tietämille :D

Tässä vielä kuva niistä viimeksi koolaamistani langoista kuivuneina.

Ei ihan niin pahat kuivina. Alhaalla oleva Minna -lanka on vähä valjunväristä ja Rose Mohair ei oikein tykänny mikrottamisesta. Se on sentään vähä punasempaa. Kaikkea väriä ei saanu imastua Rosekaan. Yleensä väri kahahtaa heti lankaan ja jäljelle jää vain kirkas vesi. Melko tasaista kuitenkin toi väritys, jos hyviä puolia etitään.

 Vielä pitäis 5 päivää jaksaa lomailla.

Kaikista keskeneräsistä töistä ekaksi valmistui karvapipo, jota ystävällisesti suostui esittelemään Tipsu. Samalla saadaan näkyviin päivän kissakuva. (Tiedän. Tää on vähä jo kiusaamista... Toisella menee hermot meidän kanssa.)

Pipo ei kyl mahu tarkotetulle henkilölle, niinku epäilinkin. Pitää siis tehä toinen isompi. Näitä karvapipoja kyllä kulkee maailmalle, vaikka olis vähä ylituotantoakin.

Tänään kävin myös leipäkaupassa.

Sekä helmikaupassa. Olikohan sen nimi joku Sinooperi...  Oikeastaan kysynkin, mistä saa edullisimmalla hinnalla helmiä? Jostain verkkokaupasta vai?

Minulla on ihan suunnitelma näille. Toivottavasti ei käy niinku yleensä, että ensin tehään ja sit jos mikään muu ei auta, niin luetaan ohjeet... Näin kävi äsken koolauksilleni. Eli ois pitäny lukea sen Minna-langan vyöte. Eihän siinä langassa oo kun 20% villaa ja loput tekokuitua. Ei oikein imassu väriä. Sit hätäpäissäni vyyhtesin vielä yhen lähes täyden kerän luonnonvalkosta Rose Mohairia ja heitin sen sinne väriin. Ei sekään oikein tykänny siitä väristä.  Nyt on siis taas ihmettelemistä mihin oikein käytän nää "uniikit" värjätyt langat. Ne ois oikeesti ollu nätimpiä valkosina. Nyt loppu kyllä koolailut vähäksi aikaa!

Huomenna lähtään osalla porukkaa Turkuun kyläilemään pariksi päiväksi, joten olen kerrankin hiljaa vähän aikaa.

Onneks ei tupaan asti. Ekat lumet oikeestaan. Aiemmat on ollu lähinnä huurretta maassa. Nyt on kunnon loskat maassa.  Ei olla taas nenää ulkona näytetty. Vielä. Eilenkin tehtii sateessa pyörälenkki iltapäivällä. Tuola loskassa pyöräily ei vaan paljo innosta.

Päivän kissakuva:

Lankojen suhteen ei oo tarvinnu yhtään pelätä. Tää kissa ei viiti leikkiä niilläkään. Välillä se tuijottaa, kun neulon, mut sit taas kääntää pään muualle, että ei vois vähempää kiinnostaa. Nekku teki lankalelun ja Tipsu otti sen vaan kainaloonsa ja jatko uniaan.

Päivän keskeneränen käsityö:

Ainakin puol vuotta sitte tuli yks pipotilaus kaulaliinan kera. Liina on jo tehtynä, mut pipon teko näin kesän jäliltä tuntuu ihan tervasalta. Siksipä alotin tän tossa päivänä eräänä ja teen aina silloin tällöin pari kerrosta. Näin pitkälle oon päässy. Vähä näyttää, et koko ei oo riittävä, vaikka tää joustaakin kyllä reilusti. Lankana seiskaveikkaa yhdistettynä Tango Funiin.

Eilen katottiin Taru Sormusten herrasta viimenen elokuvaosa, eli Kuninkaan paluu. Nyt voitiin jo kattoa, kun ollaan saatu kirja luettua. Nekulle se oli uusi, mut miähän oon nähny sen jo aiemminkin. Kävi taas niinkun aina, jos on lukenu kirjan: elokuva on ihan pliisu. Pintaraapaisu suorastaan. Hyvät näyttelijät siihen on kyllä valittu ja elokuva pysyy silti yhtenä parhaimmista näkemistäni.

Täälä ollaan niin kissaa, niin kissaa että. Aamupalapöyässä keksittiin uusia kissa-tv-ohjelmia:  Esim. Salatut kissaelämät, C.S.I:n kissaosasto, Kippari -Kissa, Kissat ja luut (Bones), TARTU KISSAAAN!,  Kissakärpänen, Kissojen viemää, Taru kissojen herrasta; osa kaksi; kaksi kissaa, ....... Ja sit vielä se radio-ohjelma, missä mau´utaan mitä halutaan!   Kylläpäs taas nauratti. Nauruhan vaan pidentää ikää.

Päivän kissakuva:

Kuva todistaa, että ei se kissa ihan koko aikaa nuku ja laiskottele. Välillä siinä on vähä vauhtiakin. Ainakin niin paljo, ettei kuva ehi perässä.

Naapurin entinen hääpari, nykyinen aviopari anto meille eilen lahjuksen ja hääkuvan kiitoksesksi osallisuudestamme häiden järjestämiseen.

Julia-karkkeja loota (hieman jo vajentunut...), jokin pullo jotain (huom limenauhakoristelu). Sitte tämä oikealla muovien sisällä oleva kynttiläasetelma (Pentikin). Takana havainnollistamassa 40-v-lahjaksi saamani samantapainen kynttiläkoriste. Mukava yllätys oli! On meillä vaan mukavia naapureita.

Koska tää on käsityöblogi, niin vasemmalla kuvaan on päässy vielä se tv:n kattelukäsityöni, jonka alotin. Se on kuitenkin, yllätys sinänsä, siitä uuesta Novitasta, kun osu silmiin Purosta tehty isokauluksinen pitkä liivi. Vieressä tais lukea helppo.  Miähän en tietenkään tee Purosta, kun se ei tunnu kotiutuvan meille, vaan Isoveikasta. Toi väri oikeestaan autto valinnassa, kun mietin, että joulun alla on kaikenlaisia menoja, joissa vois käyttää jotain punasta neuletta.  Sikälimikäli tää valmistuu ennen joulua.

Eilen olin viel töissä, eli nyt on eka lomapäivä. Menen töihin vasta viimenen päivä tätä kuuta. Nyt tuntuu kivalta, mut aika menee niin äkkiä, et vähä surullisena jo mietin, että kohta tää kuitenkin taas loppuu :C   Asioistahan pitäis aatella aina positiivisesti, joten alotetaanpa alusta: IHANAA, LOMA ALKO!

Päivän kissakuva:

Täytyy sanoa, että tää ei oo niitä kaikkein vilkkaimpia kissoja, tai sit se vaan jännittää meitä. Pääosin se vaan makailee. Leikit ei paljo kiinnosta. Voihan sillä olla koti-ikäväkin.  Ainoastaan pieni laserlamppu, joka sillä on kotonakin, sai siihen eilen illalla liikettä. Se seuraa sitä valoa.

Välillä kissa katoaa  ja ihmetellään missä se on. Meiän sohvavanhus on alta vähä repsahtanu ja Tipsu tunki ittensä sen kankaan ja pohjan väliin.  Nekku onnistu nappaamaan siitä kuvankin, mut siivousteknisistä syistä sitä kuvaa ette näe

Päivän keskeneräinen neule -kuva:

Tää yrittää olla Drops -huivi Koska ohjeet on vain suuntaa-antavia, ainakin lankojen osalta, on minulla taas tämmönen kummallinen lankavalinta (johonkinhan näitä varastolankoja pitää käyttää!) Seiskaveikkaa taas.  Tällä hetkellä on meneillään pieni purkausvaihe, johtuen siitä, et just ku miä ajattelin osaavani jatkaa ohjetta kattomatta kuvaa, tein väärin. Se siitä sitte. Ei oo tarkotettu telkkuneuleeksi.  Sitä varten piti eilen alottaa uusi. Sitä ei kannata vielä esitellä, kun on niin alkuvaiheessa.

Miesväki lähti vanhempieni mökille kiskomaan laituria järvestä.  Minun  täytyy lähteä kauppaan. Jääkaappi ammottaa taas tyhjyyttään. Ruoasta tuli mieleen, että mitä teiän kattimatikaiset syö?? Tää Tipsu syö kuivia naksuja ja juo vain vettä. Lisäksi on semmosta pussissa olevaa lihaisaa kissanruokaa, josta kattineiti nuolee vain kastikkeet! Ei se syö muuta. Elääkö se oikeasti niin yksipuolisella ruoalla?  No. Onhan se eläny tähänkin asti ja turkki kiiltää.

Vihdoin viimein sai päätöksensä kämmekkäät, jotka alotin heinäkuun alussa, ollessani musaleirillä valvojana. Peukalot odotti ilmiintymistä aika kauan ja sit piti vielä päätelläkin.

Tossa selkämyksissä yrittää olla kohoneuleena sydämenkuvat ihan vaan omasta hatusta vetästyinä. Ei oikein näy.  Lanka on taas sitä samaa koolattua.

Tänää olin ATK-koulutuksessa. Olen taas himpun viisaampi.

Huomenna tulee se viikoksi hoitoon se kissa, josta aiemmin puhuin. Tosi kivaa!

Drops-liivi on nyt valmis.

Luulin, että tää ois ehkä Nekun kokoa, kun lanka ei vastaa ohjetta. Tein kokoa M. Lanka on 7-veljestä Polkka ja puikot kokoa 4,5. Painoa työlle tuli 190g.  Kun liivi tuli valmiiksi ja sovitin ihan kurellaan itelleni, niin kappas vaan! Sehän on ihan sopiva. Tykkään tästä!

Sivussahan on tommonen virkattu kolmio, jota ympäröi liivikappaleiden reunoissa palmikko.

Nyt on taas vähä semmonen hulabaloo-viikko. Eilen oli töiden jälkeen pianotunti ja illalla vielä Laulun- ja Soitonpäivän konsertti, jonka tuotto menee hyväntekeväisyyteen. Esiintyjinä paikallisia kuoroja ja soitinkokoonpanoja. Me soitettiin ihan viimeseksi Carioca ja Ikivanha leikki. Viimesessä oli laulusolisti.  Konsertin aiheena oli vuodenajat, mut koska me ollaan aina soitettu mitä on haluttu (tuttu lause radiostakin...), niin valinta oli tällanen.  Päätettiin, että soitetaan Kesä -Carioca ja Ikivanha Tonttuleikki.

Tänään on vapaa ja enää 3 työpäivää ennen lomaa! Nyt lähetään nimpparikahveille.

Liivi on nyt tässä vaiheessa.

Tohon koloon pitäis sovittaa ne virkatus kolmiot, joita aiemmin vilautin.  Kirjavassa langassa on se huono puoli, että esim. palmikot ei näy ollenkaan. Tossa sivuissa kulkee siis sellaset. Liivin koko on vielä vähä mysteeri, kun lanka ei oo samaa kun ohjeessa. En aatellu alottaessa kokoa lainkaan. Halusin tehä vaan sen mallin. Olipa outo lause...  Vähä niinku; eihän me töissä rahan takia olla. Näitäkin juttuja on viime aikoina töissä toisillemme väläytelty, kun tuntuu, että ollaan aina töissä. Jotain kevennystähän siihenkin pitää keksiä.  

Kohta voi jo oikeestaan alkaa laskea päiviä loman alkuun. Juu-u. Minulla on osa talvilomaa jo syksyllä.  Työpäiviä on siis....... 7 tai 8. En muista tarkkaan ens viikon vuoroja. 

Ja arvatkaapa mitä!! Meille tulee hoitokissa vissiin viikoksi! Koko meiän perhe oottaa kissaa innolla. Toivottavasti se reppana ei pelkää  meitä...  Luvassa siis ihan varmasti kissakuvia

Tyyli on siis uusi vain minulle. Tästä mallista olikin jo puhetta aiemmin ja tätä samaa lankaa riittää ja riittää.

Liivi on edenny jo kainaloihin asti. Ohje on tosi selkee, verrattuna johonkin lehen ohjeeseen.

Tänää on vapiti ja pyöräilin sateessa, ilman pakkoa, Robbariin ettimään hiustenkäännintä. Semmosia rullia, joihin laitetaan vettä ja ne höyryttää sen kiharan. Ei ollu. Ostin sen sijaan Sing Star suomipoppia :D , sekä uuen rahaposan (vanha on risa).   Sieltä pyöräilin kirjastoon ja sieltä uuteen ruokakauppaan. En löytäny kunnolla mitään, kun menee aikansa, ennenkun tottuu hyllyjen paikkoihin. Löyty kuitenkin liivatejauhetta, jota en oo vakkarikaupastani aikoihin löytäny.

Ei muuten tarvinnu lähtee koko viikonloppuna töihin, vaikka olin varalla! Se oli ihan kiva juttu.

Tänää ois Korian neuletapaaminenkin, ihan kohtapuoliin. Sepä on taas kerran jätettävä väliin. Mies lähti viikoksi kurssille, enkä miä viiti olla koko iltaa pois kotoa, kun illalla on vielä se vesijumppakin. Jos taas en mee sinne, niin työkaveri antaa minulle kyytiä 

Edellisestä postauksesta vielä jatkan vähäsen. Tää Nekun luokkaretki on ihan omakustanteinen, eli koululta tai kaupungilta ei saa siihen rahoja. Jotain kuukausirahaa vanhempainillassa suunniteltiin ja jotain vapaaehtosta myyntiä. Yks ois kyl innostunu pitämään jos jonkinlaista kirpputoria tai diskoa, mut kun aina tuli eteen se tilavuokra. Koulussakaan ei saa tehä mitään ilman tilan varausta ja maksua. Diskosta tulee kyseenalaseksi vielä teostomaksutkin.

Kyseessä on musiikkiluokka, jossa on kait suurempi luokkaretkiperinne, kun ainakaan paikallisissa muissa peruskouluissa täälä päin. Lisäksi on joka kesä 4 päivän musaleiri, jossa opetus lisänä. Sen kustantaa sekä vanhemmat, että Musiikkiluokkien Tukiyhdistys. Kyllä pojatkin teki peruskoulussa jotain päivän retkiä, jotka piti ite osittain kustantaa. Lisäksi nuoremman pojan luokka järjesti Ruotsin risteilyn omaehtosesti, ite maksaen. 

Kiitos vaan kommenteista! Halusinkin vähä kuulla millasta muualla on ja miten ootte rahaa keränny. Ja kiitokset tietysti myös bolerokommenteista.

Näin pitkän tauon jälkeen taas sen yhen iäkkään asiakkaan, joka neuvo minulle niitä yksiä sukkamalleja, jotka meni sit vähä kethuiksi ja purkasin sukan myöhemmin. Nyt uusin ohjein alotin taas. Tällä kertaa siitä toisesta mallista. Sukan varren ja jalanpäälisen kuvio näyttää tältä.

Olin näkevinäni blogikierroksella tämmöstä kuviota muuallakin, joten eipä se taida ihan uutuusjuttu olla. Paitsi tietysti minulle. Kahella puikolla on pariton määrä silmukoita. 3 oikein ja 2 nurin -tyyliin. Oikeiden silmukoiden alkaessa vedetään tuleva 3. silmukka taaksepäin kahen edellisen yli, jolloin jää vain 2 oikeaa, joista aloitetaan näin: 1o, langankierto, 1o. Sitte ne 2 nurjaa silmukka. jne. Seuraavat 3 kerrosta (tai miten päätät) tehään normaalisti 3o ja 2n. Sit toistetaan taas se ylivetokerros. Näyttää minusta ihan kivalta vaihteeksi.

Vieläpä kirjotan siitäkin, kun töissä puhuttiin harrastuksista ja niiden pakollisuudesta.  Ihmisillä on niin erilaisia käsityksiä ajankäytöstä. Minulla on koko ajan jotain puuhailua, soittoa, jumppaa jne. kotitöitä unohtamatta. Sitä on niin vaikea ymmärtää niiden ihmisten ajankäyttöä, joilla on yksi harrastus kerran viikossa, eikä lapsia.  Semmoset henkilöt ei vastaavasti voi käsittää miten ei voi löytyä aikaa tehä jotain asiaa säännöllisesti esim. viikottain. Jos harrastuksesta tulee pakollista, onko se enää mikään harrastus? Eikös tää maailma oo jo muutenkin täynnä niitä pakollisia asioita?  Onneks tää on vapaa maa, ja jokainen käyttäköön aikansa miten haluaa, asettamassaan tärkeysjärjestyksessä. 

Eiköhän harrasteta kivoja asioita oikein urakalla!!

Ompas vierähtäny äkkiä muutama päivä bloggaamatta. Kaikenlaista touhua on ollu, sienestystä, kotihommia, töitä, väsymystä jne. Eli ihan tavallista. Minibolero valmistu tossa yhtenä päivänä, tänää vasta sain kuvattua.  Kuvakulmasta päätellen kuvaaja on ollu ilmeisen lyhyt verrattuna minuun, tai sitte joku, jonka kädet ei o ollu riittävän pitkät.

Melko massiiviset olkapäät tässä S-kokoa olevassa bolerossa. Tosin jos ei tee ohjeen mukaan, langat, puikot yms. , niin ei voi muuta oottaakaan. Tää ei nyt oo kenellekään erityisesti. Aika näyttää.

Ohje tähän boleroon löytyy  Suuri Käsityö -lehti 6-7/2009 , painoa neuleella on 250g. Puikot 3½ ja 4. Lanka 7-veikkaa. Asiaan perehtyneet huomaa varmaan virheellisen kuvioinnin. Kun on lukihärö niin ei vaan voi mitään. Toisaalta, jos tekee väärin loppuun asti, niin onko se sit enää väärin?

Nekun luokka suunnittelee kutosen (nyt on nelkulla) keväällä luokkaretkeä Ahvenanmaalle.  Haluisinkin tässä nyt kysellä yleisesti, että tekeekö teiän alakoululaiset luokkaretkiä ja mihin? Miten ootte hoitanu rahapolitiikan matkan kustantamiseen? Ootteko keränny kk-rahaa, tai myyny jotain, tai molempia? Mitä ootte myyny?

Tämmöstä on nyt tulossa, kun purkasin sen edellisen karvakasan.

Malli on lehestä Suuri Käsityölehti 6-7 -09. Kokoa S. Lanka 7-veikka.

Taas on viikonloppu. Minulla on molempina päivinä (la ja su) 4-tunnin aamuvuorot. Nehän on melkein kun vapaat, jos ei oteta lukuun sitä, että joutuu heräämään kukonlaulunaikaan...

Töissä kävi hassu juttu. Kävin ruokkiksella yhteisessä taukotuvassa ja meinasin vielä lähtökiireissä mennä veskiin. Miä oon nopee käänteissä ja rykäsin oven auki vauhilla. Sivusilmällä näky liikettä ja kuulu että ei saa tulla. Pelästyin ihan kauheesti ja kirkasin. Kaikki pelästy! Minua ei siis kannata pelätellä, voi joutua itse pelästytetyksi. Vessassa olija sano, et pissakin ihan jähmetty, eikä meinannu tulla enää ollenkaan.  Mitäs ei laittanu ovea lukkoon!!

Näitä on tehty pitkään ja hartaasti. Kerros silloin, toinen tällöin. Lanka on tätä.

Nekku pisti ne jopa tänään kouluun. Mahtui kuulemma lenkkareihin.

Sienessä olen käyny kaks kertaa ja saanu sienisalaatillisen molemmilla kerroilla, eli ei paljon. Aika kuivaa on  ja paljo matoja. Ja voi olla, et muita kerääjiä on ehtiny edelle. Tälle päivälle on luvattu sadetta ja tulee toivottavasti lisää sieniä.

Tänään olen ollu aika reipas. Pessy pyykkiä käsin ja koneella, silittäny, tehny ruokaa. No ei sitä sen enempää ollukaan. KOhta käväsen kaupassa ja iltavuoroon töihin yhdeksi.

Näin ihan hulluja unia. Ensin olin töissä myöhään illalla ja huomasin, et yhellä asiakkaalla on valtavat määrät pyykkiä. Niitä pesin kahella kerrostalopesukoneella yhtä aikaa. Toiseen ehin mättää pyykkien lisäksi saavillisen pieniä sieniäkin, kunnes tajusin, että eihän niitä sieniä voi samassa koneessa pestä.

Toisessa unessa pääsin/ jouduin jonkun formulakuskin kanssa roikkumaan helikopterin perässä semmosen benji-köyden varassa, itse kiinni pitäen. Sen kuskin piti yrittää jotain hyppyennätystä. Kun tuli hypyn aika, se ei uskaltanukaan. Miä jäin yksin roikkumaan, kun sitä helikopteria lensi joku palvelutalon johtaja, joka oli ottanu minut joskus muinoin töihin. Se halusi kiitokseksi tehdystä työstä lennättää minua vielä jonkin aikaa. Se oli semmosessa satamassa, jossa oli paljo lipputankoja ja purjeveneiden mastoja ja miä pujottelin sielä seassa. Siihen heräsin ja kädet oli herätessä pään yläpuolella.

Kiitokset kommenteista edelliseen postaukseen. Tulivuoresta ei tullu talvirintsikoita, eikä tulivuoritilataidetta, kuten kannustitte, vaan purkasin sen pois. Pitänee yrittää toisen kerran oikeammasta langasta. Malli ois kyllä mielenkiintonen.

Pitää vielä kertoa tämmönen juttu: Minulle on tullu Suuri Käsityölehti pari vuotta. Viime vuonna tuli kestotilaajan lasku. Soitin toimitukseen, että lopetan lehen. Se nainen kysy heti että jatkatko, jos lasken hintaa kympillä? Minusta se oli reilua ja päätin jatkaa.  No. Tänä vuonna tuli taas lasku. Enhän miä nyt ehdoin tahdoin maksa niin isoa laskua, jos hinta tippuu yhellä puhelinsoitolla. Soitin taas lehteen. Nyt vähän ynseämpi nainen vastas. Kysyin, että lasketteko hintaa, vai lopetanko tilauksen? Pienen keskustelun jälkeen jouduin lopettamaan tilauksen, koska olin niin uhannut. Ei se kyllä sinänsä haittaa. Onhan noita lehtiä ja kaupasta saa lisää. Yrittänyttä ei laiteta!!

Minulla ei toimi toi uutisvirta -loota ollenkaan. Toimiiko muilla? Johtuuko vielä päivityksestä?

Toinen ongelma:

Onko kukaan tehny siitä Novitan lehestä sitä pyöreäselkästä neuletta? Tai onhan niitä samantyylisiä ollu aiemminkin. Kuuluuko siis pyöriön olla tämän näkönen? Pitäiskö tän oikeesti tasaantua, vai jääkö selkään tötterö, esim. pesun jälkeen? Meniköhän tässä jokin pieleen?

Minusta tää muistuttaa enemmän tulivuorta, tai voisko tästä tehä talvirintsikat? En oo kyl viel venytellykään tasaseksi, mut tuntuu ihan mahottomalta, et jäis sileeksi.  Lanka on Teddyä. Tästä sävystä en erityisemmin pidä, mut muun osan meinasin tehä mustalla.

Kävin aamupäivällä tekemässä vähä ostoksia. Ruokaa tietysti, mut sen lisäksi kangaskaupassa mustaa puuvillakangasta, josta saan vuorin hameeseeni. Pari pätkää verhonyöriä, josta saan morsiustyttösten pussukoihin kiinnipitolenkit, sekä mustaa ompelulankaa. 

Sit kävin  Robbarissa ettimässä herätyskelloa pojalle. Mukaan "tarttu" itelle 3 paitaa ja Nekulle yksi, alennuksesta. Lisäksi etin sieltä hiuksiin pistettäviä pinnejä, joissa on jokin pieni koristepallukka päässä. Löysin. Ne maksaa 2 kpl 4.95! Sen verran sielua kirveli hinta, et jätin ne kauppaan. Sen sijaan kävin Tiimarissa ja ostin helmiä. Aion yrittää tehä ne pinnit ite.

Robbarista löyty vielä puisia pyykkipoikia, joita olen aatellu tuunailla jo pitemmän aikaa. Tarvisin jotkut kivat pyykkärit ainakin soittokeikoille. Kun soitetaan ulkona, niin nuotit yrittää lähteä tuulen mukana. Pyykkärit on hyvä keino saada ne pysymään telineellä.

Puikoilla näkyy lisäksi uusi ikuisuusprojekti angorasta, eli toista Revontulihuivia suunnittelin. Saan pois noita angoralankoja varastosta.

Nyt ois aika asennoitua viikonlopun iltavuoroihin. Niitä on 3 kappaletta. Onneks opiskelija tulee tänää ja huomenna "tekemään kaikki työt" .

Ikuisuusprojekti valmistui. Angoralangasta neulottu Revontuli -huivi. Punasta nöyhtää siitä irtoaa varmaan aikojen loppuun asti, mut on se kuitenkin niin ihanan pehmeä.

Punanen loppu ja päätin jatkaa mustalla. Ei se loppujen lopuksi oo pöllömpi valinta. Tässä ei oo kyllä ollenkaan sitä varsinaisen Revontulen luonnetta, eli väriloistoa, mut haitanneeko tuo.

Paino 140g angoraa (ikivanhaa varastostani). Vitosen puikot. Huivin "siipiväli" n.150cm. Vähä reilu.

P.S. En oo ees venyttäny tätä, enkä aiokaan, kun tää on muutenkin tämmönen höttönen. Ei tunnu kaipaavan.

Jos se on tyhmää, että on kaikki kesken, eikä mikään valmistu, niin se on sitä vastoin mukavaa, että joka päivä valmistuu jotain.

Sain viimeisteltyä oman neuletakkini, joka valmistuttuaan tosiaan osottautu minun omaksi. Aika mukavaa sekin.  Helma ois ehkä voinu vähän pitempikin.

Ihanan kevyt. Paino vain 300g. Puikot 5. Lanka Rose Mohair, joka loppu välillä keskenkin. Onneks löyty lisää. Ohje löytyy Novita kevät 2009 -lehestä. 

Voi kun saisin huomennakin jotain valmiiksi, mut nyt tais loppua loppusuoralla olevat työt.

Olipas pitkällisen työn tulos tää viimeistelyhomma. Ite neulominen suju tosi nopeesti. Neuletakin onnelliseksi omistajaksi on nyt valittu Nekku.

Lanka on Mambojäämistöstäni. Paino 615g. Puikot 8 ja 7. "Suklaanappi"-napit löyty omista kätköistäni. Takin ohje Suuri Käsityö -lehti 8/2009.

Sen sijaan tunnesiteeni tähän sukkaan katkes tänään. Sille koitti elokuun viimenen päivä, eli purkasin sen.

Nyt nokka kohti uusia haasteita!! (Vai pitäiskö tehä vanhat keskeneräset jutut pois...)

Langan tuloa ei voi estää! Varasto kasvoi 7-veljestä polkalla ja Nalle Marjaretki Puolukalla (määristä ei puhuta ). Ylempi on Polkka. Värit on ainakin kivat. Pitää tehä jotain suunnitelmia niiden suhteen...

Kerien alla aika hyvin kasaantunu neuletakki Mambosta. Yläosa on tommosta puolpatenttia. Hihat piti neuloa kahteen kertaan, kun ne oli ens liian kapeat. Ohjees oli nimittäin eri lanka kun minulla. Muut silmukkamäärät oli ihan ok, niin en heti tajunnu sitä hihajuttua. Tein niitä hihoja yhtä aikaa samoilla puikoilla, joten molemmat oli jo lähes valmiit, kun viimein päätin purkaa. Kiva oli alotella uuestaan, kun ne valmiit raitalanganpätkät ei tieteskään enää riittäny pituudestaan. Ne piti kuitenkin käyttää, kun lankaa ei liiemmin ollu ylimäärästä.  Kylläpä tulikin pääteltävää!

Nyt tarvis tehä vielä kaulus ja nappilistat. Sitä tummanruskeaa Mamboa oli eniten noista väreistä, mut yllättävän nopeesti sekin hupeni. Nyt se ei taida enää yksin riittää  viimeistelytöihin, enkä oikein osaa päättää laitanko kaulukseen pääasiassa tota vaaleensinistä, vai tota vaaleenruskeeta.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Nyt ois ruskeakin neuletakki neuloontunu. Nappilistat puuttuu molemmista. Kukaan ei oo yhdistelly kappaleita, ja ruskeesta pitäis vielä langanpätkät päätellä.

Tänään tuli myös uus Margaretha, jota en oo viel ees uskaltanu aukasta.  Toivottavasti ei tuu heräteostoja.

Tänään selvis lopullisesti myös se, mihin kouluun nuorempi poika pääsee. Koko kesä on menny jännittäessä ja on ollu  jos jonkinlaisia kommervenkkejä. Lopulta pääsi ihan yllättäin ihan ekaan hakemaansa kouluun. Hienoa.

Ihan kesken edellisen neuleen valmistumista iski ihan armoton startitis! En vieläkään tajua miksi. Se vaan tuli. Näin uusimmassa Käsityökerho lehessä yhen tytön villatakin, joka ilmeisesti jäi takaraivoon pyörimään. Eilen kaivelin kaikki Mambo -varastoni esiin ja alotin.

Raidat on ihan kertakaikkiaan hatusta ja riippuvaisia myös kunkin värin määrästä. tummanruskeaa on eniten. Tää tulee joko Nekulle, tai sit vaihtoehtosesti jollekulle lahjaksi.  Päätin tehä etukappaleet samalla puikolla. Puikot on 8.

Ihan kun ois tullu kesäloma takas, kun on viikonloppu vapaata.

Laitetaas tähä vielä kuva aiemmin tekemästäni hyydykekakusta. Kuva ei oo kovin loistokas, kun kakku ehittiin taas jo alottaa ennen kuvaajan heräämistä.

Digestive/ riisimuropohja juoksevalla rasvalla sidottuna. Täytteessä vaniljamaustettu rahka, Flora vispi, vaahtoutuva vaniljakastike, mansikkatomusokeri, maustamaton tuorejuusto, mansikkamehuun sekoitettu liivate. Päällä vadelmia ja valkosuklaanappeja.

Täs on toinen niistä sukkamalleista, joista taisin jo aiemmin puhuakin, eli tän yhen vanhusasiakkaan neuvoilla tehtyä. Ei nyt kyl vieläkään minul tainnu mennä homma täysin jakeluun, mut seuraaviin sukkiin pitää hakee lisävinkkii.

Tossa 2 ja 3 puikoilla kulkee siis tommonen vinoneule. 2. puikon alussa ja 3. puikon lopussa neulotaan 2 silmukkaa yhteen ja 2. puikon lopussa ennen viimesstä silmukkaa (joka neulotaan nurjana) tehään langankierto, eli lisäys, samoin kuin 3. puikon alussa eka nurjana ja sit langankierto.

Tänää tuli uus Käsityökerholehti ja siinä oli vähä samaa tyyliä semmoset pitkät kirjavat sukat, mut ne oli kyl paljo nätimmät. Niitä pitää varmaan kokeilla.

Ja voi mitä löysinkään! Olen joskus aikoja sitte ottanu talteen Tupunan blogista yhen tunikan ohjelinkin. Tänää aloin sitä kattomaan ja siitä lähti linkki etiäpäin. Ei voi olla totta miten ihania neuleita ja suomenkielisin ohjein! Miks kukaan ei voinu minulle kertoo tästä aiemmin, vai oonko vaan niin tynnyrissä kasvanu?? Tulostin heti 3 ohjetta oottamaan. Ihania! Menkää ihmeessä kattomaan! Vaikka te kaikki muut ootte jo tietysti käyny sielä ihastelemassa. 

Viileähkö sää jatkuu, kuten myös lomailu. Eilen ylitin itteni ja kävin pyörällä Korian ABC:n neuletapaamisessa. Ylitys koski siis pyöräilyosiota. Sielä meitä oli neulojia liki kymmenen henkeä. Ihan mukavaa oli. Terkut vaan kaikille. Heidiltä sain sähköpostissa vielä ohjeenkin, jonka tarkotus ois johdattaa minutkin lontoonkielisen ohjeen saloihin.  Ans kattoo ny.

Tein neuletta, jonka alotin tossa päivänä jonain. Neuleen ohje löytyy Novitan Kevät 2009 -lehestä. Lanka on Rose Mohairia.

 

Täältä alkaa kohta saamaan täytettyjä lintuja!!! Sotkemisen, kakkimisen, mokkapalojen nokkimisen yms. lisäksi on autoista nokittu pyyhkijänsulkia rikki! ( Myös naapurissa). Pitäiskö laittaa kyltit terassille: SIIVEKKÄILTÄ, ERITYISESTI VARIKSENKOKOISILTA, PÄÄSY PIHALLE KIELLETTY!!!

Mansikat taitaa olla nekin nyt ihan myöhässä viileän sään takia. Pakastimeen pitäis tehä tilaa maholliselle mansikkasadolle.

Jotain actionia pitäis saada tähänkin päivään. Mietin tässä et mihin lähtis pyörähtämään. Werlassakaan ei oo viel käyty koko kesässä.  Kärkkäisen kaupassakaan en oo vielä ehtiny käymään.  Vai oisko vaan, ja ottais rennosti

 

Tango Fani on taas viuhunu.

Paino 100g, eli kaksi kerää. Puikot 6. Pituus n.120cm.  Väri vaihtelee tässä langassa kivasti vihertävästä sihiseen.  Tilaustyö. Näitä karvakaulaliinoja vois jaella niin paljo, kun ehtis tekee. Kuvassa myös aarteeni (my precious) viime joululta säilyny joulutähti.

Tänään alko LOMA!!!! Olin taas vähä kummallinen yksilö työkavereiden mielestä, kun olin varannu eiliselle iltavuoron, vaikka olin jäämässä lomalle. Kukaan ei yleensä sellasta halua. Ei tullu mieleen.

Tänään on jo käyty kirpparilla ja krääsäkaupassa ettimässä sotilaspakkia tai vastaavaa pojalle yhelle leirille. Ei löytyny. Pitää vissiin tilata Varustelekasta tai jostain. Käytiin myös pikkuravintolassa syömässä. Ihana annos: Talon kasvispihvit. Että miä tykkään siitä annoksesta. Se on aina vähä erilainen.

Vettä sataa heti kun alko loma. Tänää piti mennä Tykkimäkeen, mut onneks siirrettiin huomiseen. Huomiseks on ainakin luvattu hyvää ilmaa.

eli tyttö tai poika. Nimittäin se tuttavani syntymätön vauva. Silloin voin antaa tämän. Tää on siis se kesken jääny neuletakki, johon vielä löyty samaa sävyä lankaa. Nappien kanssa meinasin tuskastua, kun varastossa oli tosi kivoja lastennappeja, mut aina ain 5.  Tarve oli 6.

Koko on pienin, eli 2-4kk, jonka kaikki näkee olevan metässä. Minun käsiala oli taas isompaa, eikä lankakaan ollu ohjeenmukaista.  Venytin siis vähä pituutta, eli tää on vähä isomman lapsukaisen neule.

Lanka on Tennessee, eli puuvilla, luonnonvalkonen. Menekki 240g, koko yhen vuoden hujakoilla. Puikot 3.  Ohje löytyy Novita Muksu -extra, malli 15.

...niin sitten voisin antaa tällaisen nutun.  (Kyseessä siis tuttavani, joka saa heinäkuussa vauvan. ) Tää oli loppujen lopuksi aika nopee tehä. Miten sain siihen villatakkiin menemään niin paljon aikaa. Vissiin ne palmikot ja helmineuleet hidasti. Ja onhan siinä enempi osiakin tietysti.

Lanka on jotain ikivanhaa vauvalankaa, akryyliä varmaan (ihanaa, sain kulutettua sitä pois!). Sitä kului 45g. Puíkot 2,5. Koko n.6kk. Ohje löytyy Moda -lehti 3/2009.

Ai niin. Ja poika sano, et voi ton antaa pojallekin. Ei se haittaa, kun ei sitä isompana enää muista kuitenkaan, et minkä väriset vaatteet on ollu.

Kärhö on jo kovasti nupullaan. Kohta tulee kukkameri.

Tässä nuoremman pojan tekemää piirakkaa tosta menneeltä viikolta. Ohje löytyy täältä.

Tekeillä on myös One hour bag nro 3. En vain meinaa löytää sopivaa vuorikangasta.

Tähän tyssäsi nyt lapsukaisen neuletakin neulominen. Se oli jo ihan loppusuoralla, viimesestä hihasta puuttu enää vähän. Ja silloin se tapahtu! LANKA LOPPU! Toinen Tennessee varastostani olikin ihan eri sävyä! Olin mielestäni heittäny vyötteet, 2kpl, pois, kun en osannu kuvitella työhön menevän ees niitä kahta kerää.  Aikani surkuteltuani osu silmiin olkkarin pöyällä oleva paperinpala. Ei voi olla totta! Se oli toinen niistä vyötteistä! (Älkää ihmetelkö. Täälä ei siivota kovin usein...) Nyt elän toivossa, et kyseistä värjäyserää vielä löytyy.  Työ jää siis tauolle.

Ongelma ei kuitenkaan oo välttämättä ratkaistu. Vauva, jolle yritin neuloa, syntyy virallisesti heinäkuun puolella, mut eihän sitä koskaan tiiä, vaikka tulis etuajassa. Eikä lahjus oo valmiina! Lisäksi kuulin, et yksi soittajakolleega saa toisen vauvan lokakuussa.  Selailin lehtiä ja ohjeitahan kyl löytyy. En vaan millään viittis ostaa uusia lankoja, kun edellisetkin pursuaa jo vaatekaapin ovesta vastaan.  Pitäis siis selvitä vanhoilla, mut onko niistä tällaiseen työhön, on eri juttu. Tennesseetä ois kyl mustana, mut ehkä ei kuitenkaan kannata alotella...  Tota Marinea, joka näkyy kuvassa, ois muutama kerä valkosta, sekä tummansinistä. Jotain raitajuttua vois miettiä. Takana näkyy jotain ohjeitakin.  Sitäkään ei tietenkään voi tietää, onko vauva tyttö, vai poika. 

Nyt alan ymmärtää miksi en tehny omille lapsillenikaan ihan vauvana juuri mitään neuleita. Yhtä mansikkajuttua kovalla tohinalla alotin, mut tossa viimeaikoina olen jo raaskinu purkaa sen alun. ( Poika on jo 17...)

Meneekö tää koko kesä näiden vauvaneuleiden kanssa, vaikka lehet pursuaa toinen toistaan ihanampia kesäneuleita?

Vielä pitää tasapuolisuuden vuoksi laittaa kuva vanhemman pojan leipomisista. Eilen synty omenapiirakka, johon miä tein Nekun toiveesta vaniljakastiketta. OHjeet on otettu peruskoulun kotitalouskirjasta. Samoin, kun se aiempi murokakku.

Kukahan tänään leipois. Sanoin Nekulle, et nyt on sen vuoro. Sanoi siirtävänsä vuoronsa isälleen, joka ilmoitti siinä tapauksessa tilaavansa pitsaa.

Taas yksi yö nojatuolissa takana. Minulla on vissiin pääkin jo ihan täynnä limaa. Ei vaan tule kuume. Aamut ja illat on pahimpia. Toistaiseksi vartun, että aika vie tän pois. Tää on varmaan sitä samaa virusta, jonka vanhin poika ensin jostain haravoi ja muut lapset perässä.  Tupunakin tuola kommentissa ihmetteli, kun olin jaksanu piirakan väsätä. Välillä on olevinaan ihan kohtalainen olo ja silloin aina kuvittelen, että nyt tää rupee helpottamaan ja voi tehä tavallisia asioita. Kyllä minul kävi mielessä, et onneks kaikki on jo ollu kipeenä, tai ne tulis, kun ne syö tätä minun tekemää piirakkaa.

"Vauvan" (aika ison vauvan) neule on edenny kerros kerrokselta etukappaleen verran etiäpäin.

Meillä on hirveesti kaikkia pelejä, mut kukaan ei yleensä pelaa niitä. Nyt on kesälomalla pelattu jo kahta ja teinkin oikein tonne sivuun lootan, että mitä kaikkia ei-sähkösiä pelejä meillä kesäloman mittaan pelaillaan. Osakepeli on ehdoton ykkönen, vaikka harvoin kaivetaakin esille. Se on jo minun lapsuuden peruja. Vähän samanlainen, kun Monopoli.  Eilen Nekku kaivo esiin minikokosen Mastermindin.  Miä muistan pelanneeni sitä jo lapsena kaverilla. Sitä on nyt innostunu kaikki kokeilemaan, erityisesti vanhin poika on siinä haka. Tunteeko kukaan näitä pelejä? Voisin joskus ottaa niistä kuviakin, jos jotakuta kiinnostaa?

Minuu naurattaa, kun meillä on ihan oikeesti toi Euroviisuhomma jääny taas päälle. Miä tykkään katella niitä ja Nekku on nyt viime päivinä katellu niitä useamman kerran. Nyt se on tehny listan niistä, jotka oli sen mielestä parhaita. Nyt se keikkuu tossa vieressä ja lukee tota listaa ja laulaa aina pätkän jokaisesta, et tietäisin mistä on kyse

Tää päivä on ollu harmaa ja aika kylmäkin. Johtuu varmaan siitäkin, et minulla on kurkku kipeä ja vähä puolkuntonen olo. Ei kuitenkaan kuumetta, niin kun jo yöllä ehin luulla.  Töissä olin, vaikka olikin yks raskaimmista päivistä, koska ei ollu paljoo varsinaisia töitä. Siivottiin kimpassa jopa meiän työtila, ja silti jäi yliaikaa. Kirjallisia hommia aina olis, mut ei niitäkään aina jaksa tehä. Etenkään, jos järki ei yhtää juokse.

Ja kalaruoka oli minusta ihan hyvää, kun Tupuna sitä kyseli. Lapset ei tietenkään kaikki taas tykänneet siitä, mut ei semmosta ruokaa oo keksittykään, mistä ne kaikki tykkäis.

Tänään tuli Suuri Käsityölehti ja sen lisäksi ehin aamulla kaupas piipahtaes ostaa Modan tuplanumeron. Sielä olikin aika kivoja pikkuneuleita. Kukahan ne toteuttais??

2 kertaa jo käyty fysikaalisessa hoidossa, mut peukalossa ei vieläkään oikein veri kierrä. Pistelyä on. Enkä oo eilenkään ees neulonu yhtään.

Kevättalvella yritin tehä Peppi -peruukkia langasta. Homma jäi vähä kesken, mut kyllä se ois ollu mahollista toteuttaa. Vetelin lankoja Nekun virkkaaman pipon läpi.

Luulen että Bob Marley olis lähempänä.

Ai niin ja minulle on luvattu lainaan Oksasen kirja Puhdistus. Ootan mielenkiinnolla.

Vanhin poika alkaa pikkuhiljaa parantua, joskaan ei vielä täysin. Eilen Nekku alko temppuilla ruokapöydässä, joka ei muuten oo ollenkaan uutta, ja illalla selvis että onkin kuumetta. Virus siis tarttui häneenkin.

Uutena neuleena tulossa tällaista

Edelleen painaa päälle tuttavan vauvan syntymähetki ja olen päättäny tehä vauvalle jotain. Vielä on aikaa jonkin verran, mikä onkin hyvä, sillä tää on jo vähä isommalle lapselle. Ei taaskaan minun käsiala täsmää ohjeen kokoon ja koetilkkua en kyllä tee kun hätätapauksessa.  Tää piti olla 76cm, mut pituutta olen lisänny isomman koon mitoille, kun leveys näyttää olevan liiallinen. Neuletakki siis kyseessä, lanka Tennessee, eli puuvilla.  Näyttää epätasaselta, mut neule onkin pidennettyä helmineuletta, eli röpöä muutenkin.

Uunissa ruokakokeilu. Siitä juttua toiste.

Aamulla vähä nauratti, kun menin töihi ja silmät just ja just pysy auki. Aamut on ihan kamalia minulle. Istuin vaan siinä tuolissa, enkä saanu itteäni liikkeelle. Olin just eilen sanonu, et syön lääkekuuria tähän jumittuneeseen olkavarteen. Yks työkaveri katto minua aamulla ja kysy että "ai niin, ootkos siä taas ottanu  niitä lääkkeitä?". 

Upeita kuvia tulossa meikäläisestä. Tunika on valmis ja koska minua viime kuvauksessa käskettiin menemään aurinkoon, otin opikseni.

Ylimäärästä rekvisiittaa on ihan kivasti ympärillä :) Ja jos ihmettelette mustelmiani, niin aitaleikkuri kävi kimppuun kun pengoin kirppiskamoja viime viikonloppuna tallin ullakolla. Ryhti on aina ihan loistava ja...

Ai niin tota tunikaahan tässä piti kattoa. Tässä on vielä toinenkin kuva.

Sartsa eestä, Sartsa takaa. Puuttuu vain kuvat kun se istuu ja makaa. Tarkkakatseisimmat voi nähä tossa alhaalla vasemmalla samettiruusuntaimeni. Etkö näe? Kyllä ne kuitenkin sielä on.  Takana myös "neulomakiikkuni", jossa myös usein juon aamukahvia. Tänäänkin neiti sai minut sinne houkuteltua jo ennen seittemää! Meinattii jäätyä, mut kun kerran houkutteli, niin sielähän oltiin loppuun asti.

Leikkimökin edusta on ihan kamala, kun meil on tyttö, joka ei oo koskaan pitäny sitä oikeena mökkinä. Välillä se on ollu rojua täynnä, välillä sielä on leikitty saunaa kivineen ja vedenheittoineen päivineen.  Tavarat on usein mökin ulkopuolella.

No se tunika. Se on samalla ohjeella, kun edellinenkin (Suuri Käsityölehti 3/2009), mut nyt ymmärsin sen ohjeen. Ainoastaan hihansuut ja kaulus on eri tavalla, kuin ohjeessa, jossa käskettiin käyttämään virkkuukoukkua. Miä tein samalla mallilla, kuin helman. Eli neulomalla.  Tää tuntuis olevan minun vaate, vaikka herkkähipiäisenä tunnenkin pistelyä paljaalla iholla. (edellinenhän oli bambua, eli pehmeää). Täytynee pitää alla jotain toppia tai paitaa.

Lanka on Nalle Marjaretki: Lakka, jota sain äitienpäivälahjaksi äitiltäni. Kiitos vaan Puikot pyöröt, kokoa 4 tai 4½. Painoa teokselle kertyi 340g.

Ei oo välttämättä viimein tunikani. Nyt pitäis kyl välillä keksiä jotain muuta kivaa tekemistä. Toi käsijuttu on aika hankala, kun on edelleen kipeä. Maanantaina menen fysikaaliseen hoitoon.  En uskalla kertoa sille et olen neulonu... Lääkärikin ois eilen antanu sairaslomaa, mut en ottanu, kun ajattelin pärjäillä. Käsi liikkuu vielä!

Ei tosin minulla, vaan sillä opiskelijalla, joka antaa sen näytön minulle. Miä olen vaan hänelle työparina. Hän kuitenkin vie ja miä vikisen. Toisaalta on vaikeaa olla tekemättä niitä töitä, jotka yleensä kuuluu minulle. Toisaalta tää on ihan hyvä juttu, kun minun oikea käsi on lievästi sanottuna kipeä. Siitä puiden mättämisestä + eilisestä hieronnasta. Selkä tuli ihan hyväksi, mut käsi tuntuu aika ikävältä kyynärpäästä lapaluuhun asti.  Ei terve ruumis tosiaan työtä kaipaa.

Illalla tarvis lähteä musiikkiopiston kevätpäätöskonserttiin kuuntelemaan. Nekku ei tosin sielä nyt soita, mut kuulolle mennää molemmat. Sivistymään niin sanotusti.

Muistinko mainita, että heitin talviturkit lauantaina?  Vesi oli tosi kylmää, mut ei niin kylmää kun kuvittelin.

Tunika on ehtiny tähän jamaan

Noin puolet siis tehty. Helma levenee, joten viimeset kerrokset on pisimmät.  Keskiosassa kuvio menee aika tasaseen, mut tuola alussa ja sit taas näköjään loppua kohti.

Miten se samurai siinä Heroesissa pääs samaan aikaan kuin se Peter siinä lopussa? Liittyyköhän se jotenkin siihen, että se ei voi kuolla. Jos se vaikka ei oo myöskään vanhentunu ja on samannäkösenä joka ajassa?  Tää on just minuntasonen ohjelma

P.S. uusi sivupohja Puvustamolta

... neulottuna lanka, jota sain äitienpäivänä.

Kuviot menee ihan miten sattuu, kun kerrokset on niin muuttuvia. Lisäyksiä mm. Kun tuommosta tulee koko neuleeseen, on se kuitenkin ehkä tasasen epätasasta. Ehkä. Aika näyttää. Ton tunikan teko on kyl tosi kivaa. Ihan yhtä mukavaa ainakin tässä vaiheessa, kun se oli viimeksikin. Nyt on vaan neulenuotit kohallaan. Vissiin.

Muistin just, että minun piti tehä se vauvanneule, kun tuttava saa vauvan kesällä. Olen koko ajan aatellu, et minul on reilusti aikaa, mut jos se ei pääse ees alulle, voi aika loppua kesken.

Tänään tulee toinen semifinaali euroviisuista. En tiiä jaksanko kattoo, kun on ollu aikasia herätyksiä. Huomenna tosin on iltavuoro. Koululaiset herää kuitenkin jo puol seiskasta alkaen.  No. Tallennukseen olen sen kuitenkin laittanu.  Nyt olen tallentanu niin monta C.S.I.tä, Bonesia, NCISää, Strömsötä, Talvisotaa, Heroesia, Supernaturalia yms. , että en ehi kattoo niitä!

C.S.Iit puskee jo uniinkin, kun oon kattonu niitä niin paljo. Yks yö näin unta, et meiän pihal oli kissa suolet levällään. Sit varmaan uni siirty Supernaturaliin, sillä tää kissa ei ollukaan kuollu, vaan se nous ihan elävänä, ihmisen kokosena ylös ja kehräs minulle.  Viime yönä tosin näin unta, et minun piti valita joko Pete Parkkosen kuvalla T-paita, tai sit Koop Arposen. Valitsin viimesen ja se makso 6e. Pitäiskö minut viedä kallonkutistajalle?

Ja MIKSI kukaan ei siivoa täälä?????

Tässä jamassa on nyt kassi, josta puhetta tuossa aiemminkin. Oli aikomus virkata siihen vielä lehtiä ja laittaa valkosia kukkanappeja niihin kiinni, mut nyt ei pysty! Ja miks ei pysty? Koska uus työ puskee väkisin päälle. Kärsivällisyys tähän kassiin loppu nyt! Katotaa, jos vielä joskus lisään koristeita, mut nyt kutsuu tunika nro 2.

Punainen on jotain ikivanhaa vauvalankaa. Vihreä on 7-veikkaa. Hukkaputken, tai siis kahvojen, sisällä kulkee 2 sukkahousut. Yhteensä käytin 4 sukkarit. Kassissa on musta vuorikangas, jonka ompelin käsin kassin reunaan kiinni. Se ois saanu  olla jotain tukusampaa kangasta, mut paras viisaus on aina jälkiviisaus.  Valmista nyt kuitenkin tuli, ja se on aina positiivinen asia!

Ja Suomi pääsi kuin pääsikin finaaliin! Kyllä se siinä porukassa ihan edukseen erottuikin. En kuitenkaan jaksa uskoa ihan viimeseen voittoon asti. Lava oli jotenkin valtava, sinne hukkui kaikki esiintyjät, joilla ei ollu mahtirekvisiittaa itellä. Sit se oli jotenkin liian kirjavaa, siitä ei oikein kunnolla ees erottanu esiintyjiä. LIsäksi äänentoistossa oli vikaa? Huomasitteko te mitään? Ääni oli laulajan osalta liian heikko ja se suorastaan aaltoili ajoittain. Vai onko meiän telkassa, vai minun korvissa vikaa?

Ihana aurinkoinen päivä, mutta ei mikään lämmin. Tuulee ja muutama pisara äsken tipahteli.

Hukkaputken teko on ollu yllättävän hidasta. Sormet on vähä kovilla, kun on noin pieni kehä puikoilla, yhtä samaa.

Kyseessähän siis edelleen nimeltä mainitsematon käsityö. Nimi tullee kerrottavaksi vasta työn valmistuessa. Varmuuden vuoksi. Ettei tuu yllätyksiä lopputuloksen kanssa. Se kehittyy pikkuhiljaa.

Ihan hirveesti himottaa alottaa tosta uuesta langasta. Tein neulenuotteja jo valmiiksi. Ajattelin alottaa toisen semmosen tunikan, jonka aiemmin tein. Nyt olen (?) vahingosta viisastunu, ja osaan tehä korjaukset väärin ymmärrettyihin ohjeisiin.

Kohta tulee vettä. Sen tietää siitä, että vein just pyykit pihalle. Viimeksikin tuli melkein heti. Aurinkoisena päivänä.

Euroviisut ne on pian täällä!! Niitä on täälä kovasti jo ooteltukin. Aluksi kaikki kappaleet oli aika tasasia, mut nyt sieltä alkaa nousta jo joitain helmiäkin seasta. Se Venäjän kappale on esimerkiks aika hieno. En kyl toivo Venäjän voittavan toista kertaa peräkkäin. Suomen viisukin alkaa saada jotain hohtoa, kun sen on kuullu noin sata kertaa...  Hirveesti on maat lähettäny julkkislaulajiaan liikenteeseen. Saas nähä miten ne sit menestyy tälläsissä mittelöissä. Se Patricia Kaas:in (onkohan toi ees oikein kirjotettu) kappale ainakin ihmetyttää, et mistä ne oikein vouhottaa. Ruotsin laulaja on ihan hassun näkönen. Pakko hymyillä, kun tulee niin iloseksi sen nähdessään. Kappaleesta ei oo mitään najua. Huomenna tulee siis eka semifinaali ja torstaina toinen.

LISÄYS KLO 19:05 : NYT SITÄ VETTÄ TULEE!!!! OIKEIN RAKEITA.

Laitoin yks päivä tonne sivuun, mitä keskeneräsiä töitä minul on. Sielä lukee mm. tyttövauvan mekko. Alotin sen ihan äskettäin vauvalangasta. Se oli kuitenkin ohjeeseen verrattuna aika ohkasta, joten fiksuna päätinkin käyttää sitä kaksinkertasena. Melko jäykkää kamaa! Aika muskelimimmi ois saanu se vauva olla. Koska a) olin ehtiny alottaa b) purkaminen on aika syvältä c) mallineule jostain syystä kiehtoi,  jatkoin vain päämäärättömästi neulomista. Sitte tuli idea. Hautasin sen. Tuli toinen idea, jota olenkin kehitelly matkan varrella.  Tässä vaihekuvaa

Tähän liittyy siis toi punanen reikäneule, vihreä "hukkaputki" ja noi sukkahousut.  Kehityskelpoinen.

Noista sukkahousuista vielä. Niitä on lootallinen ja toin ne eräästä paikasta, jossa on on niitä lootatolkulla. Mitähän niistä vois tehä? Heitelkääs jotain ehdotuksia. Sukkahousukukkasia en jaksa näpertää. Jotain muuta siis. Vähä on ykstotisen värisiä. Voiskohan niitä muuten värjätä? Onko kokemuksia?

Tääläpäin liikkui muutamia vuosia sitte eräs mieshenkilö, joka kävi mm. meiän mummolla ja otti mukaansa vanhoja sukkahousuja ja langanjämiä. Niistä hän virkkasi mm. tossuja ja mattoja. Mitään ei ottanu palkaksi, mut mummo laitto ainakin välillä kahvipaketin mukaan. Mummolla oli useammat tossut, yhet jopa ulkokäytössä.

Täälä on taas eräällä neidillä koti- ja pyöränavain hukassa. (huokaisu!) Kaikki paikat on jo väännetty ja eletty eilistä päivää vaihe vaiheelta uuestaan. Ei löydy.  Pitäis varmaan mennä ite johonkin "ota rauhallisesti" -kurssille. Asioilla on tapana järjestyä.

Tunika tuli valmiiksi tossa päivänä jonain. Neulomisvaihe suju tosi nopeesti, mut lopputöissä meni iät ja ajat. Tää ei taas tunnun minun vaattelta. Johtuneeko väristä, vai mistä. Kuten kerran sanoinkin, niin joka kymmenes työ onnistuu huippuhyvin. Ne muut 9 on sit mitä on. Ei tässä varsinaisesti mitään vikaa oo, mut hmmm.

Ohje löytyy siis Käsityökerholehestä, oisko maalis, vai huhtikuun numerosta. Parempi kuva täälä.  Etu- ja takahelma on tommonen epäsymmetrinen, mikä on tosi kiva. Hihat sen sijaan ei oo hyvät, johtuen ohjeen siansaksasta. Vaikka kuinka luin etukäteen, niin koko ajan oli jotain mikä piti alottaa jo kymmeniä kerroksia sitte. Tää oli hankalaa purkaakin, kun on niin liukasta puuikoilla, tää Bambu, ois menny alkuun saakka, että huiskis vaan.  Tää on tehty pyöröillä ylhäältä alas.

Tän päivän työt on tehty ja kotiinpalatessa tupa on ollu välillä tyhjä ja välillä on ollu porukkaa. Nekku jäi jo eilen mökille mummon ja papan kanssa. Vanhin lähti Porvooseen ja nuorempi poika lähti just mopolla sinne samalle mökille. Mies tossa just tuli kotii ja yks vieraskin ehti jo pyörähtää.  Haluisin mennä kiikkuun terassille neulomaan, mut ku takaraivossa pyörii koko ajan ne tekemättömät työt. Eilen sain aika paljo haravoitua, mut ihan vaiheessa se on silti. Unohtaisko vaan kaikki hommat ja viettäis aurinkoista päivää.

Aurinko paistaa, mut silti viluttaa. Kävin kaupassa ostamassa ruukkuja, multaa ja yhden pelargonian. Samalla ostin pitkät sukat ja vedin ne heti jalkaan, kun lähin hameessa liikenteeseen. Hautausmaalle vein vielä pikkuruusun, toivottavasti ei tuu liian kylmiä öitä.

Eilen valmistui kaikenlaista. Yllättäin. Jääkiekkoa kattoessa. Sekin oli yllättävää. Kulkeissa mukana ollu Tango-kaulaliina, joka on tilaustyö ajan kanssa, tuli valmiiksi. Samoin joulukuussa alotettu Kaarna -kaulaliina sai loppusilauksen.  Tunikakin tuli valmiiksi, mut siitä ei oo viel kuvaa.

Musta Kaarna -kaulaliina, 8 puikoilla, 140g, pituus 155cm hapsuinensa.

Vaaleansininen Tango-kaulaliina, 4½ puikoilla, 95g, pituus 110cm.

Eilen tuli vietettyä ilta takkinarikassa. Oli aika sutinaa, vaikka ei varmasti ole yhtä paljo takkeja,  kun esim. jossain talvella pidettävässä konsertissa. Nekku on musiikkiluokalla ja heillä on konsertteja 6 vuodessa. 3. -luokkalaisten vanhemmat hoitaa aina narikat. Onneks osuu kohdalle vain once in a lifetime.

Kohta alkaa koululaiset kotiutua, kun on lyhennetty päivä. Nekulla on naamiaiset ja vanhimmalla pojalla on lukiossa kuulemma jotkut hippinaamiaiset, jotka ei hevimiestä hetkauta. Nuoremmalla pojalla on hattunaamiaiset ja hän pukeutuu lippalakkiin, joka on samanlainen kun luokanvalvojalla. Heh heh.

HAUSKAA VAPPUA!

Eli nyt jää nähtäväksi onko tässä yksi vai kaksi tiskirättiä.

Eli onko kyseessä Ensimmäinen, vai Ensimmäinen ja Viimeinen tiskirättini. Illalla valmistui kokeiluun. Se saa tosiaan vakuuttaa minut kunnolla, ennenkö uskon sen ihanuuteen. Lanka on jotain puuvillaa vanhasta keränjämästä. Puikot 3½, silmukoita 40. Korinpohjakuviota (vai miksi tätä nyt sanotaan). Alku oli ihan liian pieni, joten tein rätistä tuommosen pitkänmallisen.

Hirmunen neulekipinä iski muutamia päiviä sitte (se jota jäin oottamaan, tulikin sit aika nopeesti) ja alotin tällaista

Minun bambu (Novita) -raidat ei oo kyllä yhtään karkkisia, kuten kuvan neuleessa. Toi on muistaakseni maaliskuun Käsityökerho -lehti. Täytyy sanoa, että jos en osaa lukea ohjetta suomeksi, ei kannata lontoonkieltä ees yrittää. En oo kyl ihan äsken nähny näin sekavaa ohjetta!! Silmukat ei täsmänny lisäysten jälkeen lähimainkaan, enkä tienny missä oli vika, vaikka kuinka laskeskelin. Ohjeessa ei selvästi lukenu missä kohtaa. Sama on jatkunu läpi koko neuleen, johtuen tietysti osittain niistä pieleen menneistä alkusilmukoista. Kuin ihmeen kaupalla tää kuitenkin muistuttaa tunikaa! En viel tiiä varmasti, onko tää minun vai ei. Katotaan. Helma on ohjeen mukaan aika pitkä, mut eihän sitä ohjetta oo seurattu alun alkaenkaan. Se tuntuu kivalta ajatukselta, että tää ei ainakaan oo yhtään karheeta. Saan näppylöitä jo pelkästä villan ajattelemisesta.

En päässy Korian neuletapaamiseenkaan, kun pikkulikat leikkii täälä meillä, enkä viiti jättää niitä keskenään. Nyt kuitenkin meinaan tehä pienen räntälenkin, ettei lopu happi kesken illan neulekoitoksissa.

Iltavuoroissa on vähä semmonen lähdöntunnelma koko aamupäivän. Välillä ei saa mitään aikaseksi ja välillä paljonkin. Tänään on taas vähä nuhjupäivä eilisen vapaan jälkeen. Sain sentäs itestäni irti käydä pyörällä kaupoilla. Tulee oltua vähä liikaa sisällä.

Pojat lähtee koko viikonlopuksi isoskoulutusleirille ja miä olen iltavuorossa 3 päivää, joten Nekku jää isäsä kanssa viettämään "laatuaikaa". Voi olla, että lepo tekee sen jälkeen hyvää molemmille

Pari tilaustyötä (valmistuu sit hamas tulevaisuudes) on päässy jo puikoille asti.

Vasemmalla kaulaliina Tangosta. Myöhemmin tullee myös pipo. Oikealla ko. lehestä anopin näkemä viitta, jota alottelin Rose mohairista. Siitä en ookaan vielä aiemmin tehny mitään. Luulin koko lankaa oikeastaan pehmosemmaksi. Eniten nyt kiinnostaa kuitenkin toi minun ristipistotyö, joten mikään muu ei ihmeemmin etene.

Hyvää viikonloppua kaikille, ootte sitte töissä tai vapailla!

Yks kymmenestä neuleesta, jotka on minulle, on ihan oikeesti minulle. Tässä se kymmenes on!!

Tää on NIIN ihana! Se on nytkin minul päässä

Aika kauan kesti tikutella, eikä mul ollu ees oikeen kokosia pyöröpuikkoja, vaan piti ohuilla sukkapuikoilla ja silmukat putoili vähän väliä, kun oli puikot täynnä.

OHO! NEKKU MEINAA MYÖHÄSTYÄ SOITTOTUNNILTA.........

Jatkuu..  Ohje on uusimmassa Käsityökerholehessä. Minun lanka ei tietenkään taas vastaa ohjetta. Päätin tehä angorasta, jota minulla on eri värejä aina muutama kerä. Kulutus 50g.  Tää on niin minun, niin minun että! Tää vihreä on vissiin sen verta tummaa, ettei se nukkaa, kuten aiemmin alottamani angora-Revontuli, joka muuten on kyl jatkunu pikkuhiljaa. Olen kohta ohjeen yläpäässä ja aattelin tehä ylimääräsiä kerroksia, kuten ohjeessa neuvotaan. Sit joskus.

Pikaruokaa tehty seuraavalla ohjeella 4 pss Won Ton -nuudeleita, purkki valkosia papuja, rasia viime joululta silputtua ja pakastettua kinkkukuutiota. Näyttää ihan syötävältä, vaikka ei niin edustavalta, että sitä viittis täälä näyttää

Mies "räjäytti" just vessan lattian. Sinne ois tarkotus saada uus laattalattia entisen muovimaton tilalle. Haju on sanoinkuvaamaton, kun se on kauan sitte tehty ja pissapotta jos toinenkin aikanaan menny nurin ja imeytyny saumoihin.  Hienoa, että nyt alko tapahtumaan!

7-veikasta valmistuivat nää ihan tuiki tavalliset kämmekkäät. Naisen kokoa.

Tänään oli ruoanlaittopuolella äidit vastaan isät (tosin yksiköissä). Äiti, eli minä, tein maksakastiketta ja keitettyjä perunoita. Samoilla perunoilla kulki miehen ruoka kastikkeena kalkkunansuikalekastiketta. Olin ihan varma, että saan syödä maksat ite, mut muutamalla ilmeni selvää urheilumieltä maistamisen kanssa.  Miä inhosin lapsena maksaa, mut jostain syystä olen aikuisena alkanu tykätä siitä. Harvoin kuitenkaan teen siitä mitään.

Päivä on menny ihan vaan kotona oleilun merkeissä. Meinasin lähtee vähä kyläilee, mut nyt Nekulle tuleekin kaveri tänne, joten jään sittenkin passiin. Mies lähti "harrastamaan" auton vanteiden maalausta. Meil on ollu vähä viisastelua tästä harrastamisjutusta. Kuka harrastaa mitäkin ja mikä taas luetaan kotitöiksi ja työtyöksi.

Illalla jännäillään tanssijoiden kera. Toivottavasti Simo pääsee jatkoon, kun se on ihan selvästi minun suosikki

Niin. Ja tällaisen tunnustuksen sain Auringonkukalta. ja Minnalta. Välitän sen kaikille lukijoilleni.

Pistely etenee ihan kivasti ja puikoille on hypänny "reissutyö", eli kämmekkäät. Mitää kimuranttia tai isoa ei viiti raahaa mukanaan, joten sit pitää aina keksiä pika-alotus jostain uuesta.

Tänään olin töissä opiskelijoidennäytönvastaanottajakoulutuksessa. Oli ihan kiva koulutus, ei nukuttanu yhtään  Siis ihan oikeesti. Tuli ihan halu lähtee itekin taas kouluun, mut kun se aika, se aika. Eihän se koskaan mihinkään riitä. Olis pitäny silloin aikanaan lukea pitemmälle, mut silloin se oli aika pakkopullaa. Se on sääli monella nuorella, kun pitää päättää niin nuorena mihin lähtee opiskelemaan, eikä oo oikein selvää kuvaa koko työnteosta. Täälä ootellaan mielenkiinnolla tota nuorempaa poikaa, et mihin se sitte haluaa hakea. Vanhempihan on siis lukiossa, eli päätöksenteko on lykkääntynyt muutamalla vuodella.

Nyt pitää viedä Nekku serkkulaan ja lähen ite orkesteriharkkoihin.

Tässä samanlaiset pöytäliinat, kuin aiemmin oranssit versiot. Tää vihreä ei kyl oo oikein pääsiäismäinen. Sainpahan jämälankoja kulutettua. Lisäksi puikoilla on keikkunu angoralangasta alotettu baskeri, jonka ohje on Käsityökerho-lehen helmikuun numerossa.

Nekun ympäristötiedon kirja on löytyny. Se oli sittenkin jonkun toisen pulpetissa. En kyl ymmärrä miten se sinne oli joutunu. Tulee ihan mieleen joku kiusanteko. Tai sitte inhimillinen erehdys. Pitänee seurailla tilanteen kehittymistä. Muutamankin kerran väännettiin talo ympäri sen kirjan takia.

Nyt pitää lähteä laulamaan karaokea Nekun kanssa

Aiemmin näyttämäni pitkät sukat valmistui eilen. Hyvin oon päässy eteenpän tästä! Näähän oli siis tarkotus olla ylipolvensukat, mut ne päätyikin reiluun polvipituuteen.

Etuosa on mallikuvioneuletta (Suuri Käsityölehti 11-12/2007) ja takaosassa joustinneuletta (2oikein, 1 nurin). Sukan yläosassa on nauhakuja, johon viritin väliaikaisesti noi keltaset nauhat. Pidän näitä nyt vaan ihan ilman nauhoja ja jos alkavat tippumaan, laitan ohuen kuminauhan. Lankahan ei ollenkaan vastaa mallin ohjetta, vaan on 7-veikkaa.  Joitain muutoksia olen tehny myös esim. kavennusväleihin.

Nää on aika ihqut käytössä

Pakko kirjottaa vielä Kuorosodasta! Ei taaskaan minun suosikki voittanu (kuten ei euroviisuehdokkaanakaan!). Ei se mikään ihme oo, kun radiossa sanottii tänää, että Lappajärvellä jopa kirkkoherrakin oli kehottanu kansalaisia äänestämään! Melko yllättävää.  Ei Timon kuorossa mitään vikaa ollu, mut Mikki oli kuitenkin aika symppis ja hyväntekeväisyyskohdekin oli tosi tärkeä. Mut elämä on laiffii, kuten eräskin julkimo lausahti. Sitä ei pidä ottaa liian todesta.

Käytii viikonloppuna Turussa mummoa tervehtimässä, eli äitini äitiä. Hän asuu siellä palvelutalossa. Opetin mummolle salomoninsolmujen teon, kun halusi vaihtelua sukkien ja lapasten neulomiseen. Turussa oli vähemmän lunta kun meillä päin, mut eilen sateli kuitenkin hiutaleita koko päivän.  Hotellissa oltiin yötä ja oli muutoin ihan hyvä hotelli, mut sain eilen aamulla pari tuntia heräämisen jälkeen jonkun allergisen reaktion. Silmät vuoti ja nenä myös. En tiiä mistä johtu. Kävin ostamassa allergialääkettäkin, mut aika hitaasti tuntu tehoavan. Kiva oli istua siellä palvelutalon huoneessa räkimässä, kun hoitajakin kävi välillä kurkistamassa  Kaameaa. Alkoi vasta illalla tasaantumaan. Muutoin ihan hyvä reissu. Illalla neuloin hotellissa ja takasin tultaessa jonkin aikaa autossa, kunnes alko pimentyä.

 

Raidat ei menny ihan tasan, kun toinen lähti jo alussa vähä vinksalleen. lanka 7-veikka raitaa.  Koko lapsen.

Vinkkiarvonta vielä meneillään.

Tässä vaiheessa on menossa pitkät sukkani.

Näistä piti tulla reisipituiset, mutta aloin mamailemaan ja päätin tehä vaan polvisukat. Aattelin, että ne greisimallit ei välttämättä pysy ylhäällä ja missäs niitä pidetään? 

Tänään oli viimenen työvuoro (ilta) ennen lomaa. Eli NYT ON LOMA!!!!!!!!!Mitähän tekis??... Kaikki muut on nyt sitte töissä ja koulussa.  Viikon päästä vois mahollisesti pöllytellä Turkkuseen kattomaan mummoa. Saa nyt nähä.

Jaahas. Nyt alkaa muukin porukka kotiutua. Nekku tosin nukkuu jo sohvalla, kun ei suostunu menemään sänkyynsä kehotuksesta huolimatta. Olenkin nyt ottanu sellasen linjan, että en yksinkertasesti hermostuta itteäni, vaan annan olla ja katon miltä tyttö näyttää kun herää tosta kohta. On nimittäin viime aikoina koeteltu hermoja oikein olan takaa. Päätin, että kun alkaa hermostuttaa, niin menen toiseen huoneeseen. Piste. Mies tuli töistä iltavuorosta ja nuorempi poika seurakunnan nuortenillasta. Vanhempi poika onkin menny kaverille yökylään.

Tulikin muuten mieleen yks työkaveri, joka kerto hermoilleensa lasten kanssa kotona, kunnes hermot kireinä kysy pojalta, että haluatko alkaa elämään vapaata elämää?? (oli kesäaika, eikä koulua). Poika onnessaaan, että joo. Kaks päivää meni, ja kun ei oikein mikään perusasia enää sujunu, kun vapaan elämän myötä piti myös huolehtia enempi itestään, poika tuli surkeena ilmottamaan, että ei enää halua vapaata elämää. Kyllä tää lastenkasvatus on melkosta taidetta ja lapset ei ees ite tajua sitä! Välillä on itellekin mukava kuulla muiden kommelluksista ja henkisistä painiharjotuksista. Mites teillä sujuu?? Vuorotyö on kyllä melko vihonviimenen lapsiperheen arjessa. On vaikea pitää minkäänlaista järjestystä, kun omakin elämä muuttuu koko ajan. Öitä!

Sain parittomille hanskoille tehtyä parit. Päädyin tähän, koska inhoan purkamista (oli langanpäätkin jo päätelty), enkä löytäny ketään, jolla ois ollu vain vasempia käsiä.

Pesun jälkeen näytti siltä, että koneesta tulee ulos vain oikean käden hanskoja! Oli menny aika mytylle. Ois ehkä pitäny pyörittää vain puolen koneen ohjelma. En muista mitä oon aiemmin tehny. Peukaloiden aukominen oli myös hankalaa, vaikka oli muovia sisällä. Juuri oli aika ahdas. En uskaltanu laittaa enempää muovia, ettei tulis taas näitä Mikki Hiiren korvia.  Hanskalapasten tekeminen ei nyt kyl vähään aikaan innosta. Yhet ylimääräset mulle jää, jos joku kyselee. Nyt liittyy anoppikin meiän hanskalapaskerhoon  Ite käytän omiani aika paljo, kun ne on lämpöset pyöräillessäkin.

Illalla pääsin taas jatkamaan ylipolvensukkiani. Toisesta vasta varsi menossa. Aikani mietittyäni taidan jättää sukat polven alapuolelle, kun en sittenkään keksi milloin voisin niin pitkiä sukkia pitää. Ehkä ne ois kivat jonkun talvihameen kanssa, mut toi hameiden pitäminen on vähä harvinaisempaa meikäläisellä. Mummot ja vaarit vois vähä töissä kattoo ku menis hameessa ja villasukissa  Siitä tulikin taas mieleen, että nyt täytyy lähteä syömään pitsaa, jonka hain pojan TET-harjoittelupaikasta äsken. Sitte menen illaksi töihin.  Se on moro!

Tällästä ei oo ikinä käyny! Ja taas kävi! Piti olla viimeset hanskalapaset. Piti saada äkkiä valmiiksi, että voi taas tehä muuta. Piti vielä illalla myöhään päätellä. Ja mitä sitte piti nähä?????

Yksi kuva kertoo aika paljo enempi ku sanat!!!!!!!!!!!!!!

Hitaasti mut varmasti valmistu tää liivi. Alotin joskus joulun jälkeen. Lankana on käytetty 7-veikkaa. Pääkallon malli on yhestä pikkulehestä (Novitan), jota en nyt löydä yhtään mistään. Aika kivan näkönen kallo, ja oisin suositellu sitä muillekin. No. Laitan sen sitte tähä, jos satun taas löytämään. Liiviä en oo yhtään höyryttäny, joten kallot on vähä kurttusia paikoin. Oli kiire saada päälle ja huomenna kouluun.

Liivi on siis Nekulle, eli noin 140cm. Vetoketjun ompelu sujui aika mallikkaasti, kun joku täälä blogissa kerran neuvoi kiinnittämään sen käsin. Liivi itse on tehty minun omien aivoitusten perusteella. Yhessä vaiheessa näytti tulevan liian iso, mut ihan sopiva tää on ja on vähä kasvun varaakin.

Kaikenlaista on sattunu ja tapahtunu, mut en oo tänne mitään kirjotellu, kun on ärsyttäny, ettei oo mitään valmista työtä näyttää. Tää on kuitenkin pääasiassa olevinaan käsityöblogi.

Sunnuntain konsertti meni ihan mallikkaasti. Sitä kuvaa ei oo. Yllätys, yllätys, kamera jäi kotiin! Aina sama juttu. Soittajia oli siis noin 60. Kappaleina oli mm. What a wonderfull world, Memories, Aaverykmentti, Pajarien tulo, Thundercrest, Illan varjoon himmeään ja Hiljainen kylätie (laulusolistin kanssa), Hercule Poirot (saksofonisoolo), La Mer, La Strada, From Russia with love (trumpettisoolo), Ravistettava ennen käyttöä, Myrskyluodon Maija, Muistoja Pohjolasta. Osa oli vapaasti suomennettu, kun en muista englanninkielistä nimeä. Jännittävin osuus tais minun kohalla olla se, kun minun piti osallistua kappellimestarien kukittamiseen lopussa. Toinen puoli konsertista meni sitä jännätessä...

Tänään kävi pianonvirittäjä, joten sekin asia on taas pois päiväjärjestyksestä vähäksi aikaa. Virittäjän lähdettyä Nekku lähes väkisin raahasi minut luistelemaan!  Viime talvena oon viimeksi luistellu ja meno oli sen mukaista. Hirveän pelottavaa puuhaa! Tuntuu, että kun olen aikuinen, niin putoan kaatuessani tosi korkealta  En sitte kaatunu, kun menin hissukseen. Sielä oli kaks venäjää puhuvaa naista, jotka kierti sitä kenttää aina vaan. Mietin, että onkohan luistelu Venäjällä kovinkin suosittu liikuntaharrastus? Harvoin näkee suomalaisia aikuisia keskenään luistelemassa.

Tänään olin koko päivä paita väärinpäin päällä, eikä kukaan sanonu siitä mitään. Lappu keikku leuan alla!!!

Nyt taidan käydä nukkumaan. Mukavaa illan- ja yönjatketta valvojille!

Tuli viimein valmiiksi toi vanhemman pojan toivoma pipo. Hän ei yleensä  pidä mitään neuleita, ei ees villasukkia, joten tää oli aika harvinainen työ. Olin aiemmin tehny tän saman pipon ruskeena, joten siitä pääsi sovittelemaan. Laskin silmukat ja kerroksetkin ihan tasan. Homman piti olla ihan helppo ja nopea. En sovittanu kertaakaan tehessäni ja viimeisten silmukoiden poistuttua, totesin pipon olevan ihan liian iso! No miten se oli mahollista? Puikot oli ollu väärän kokoset! Mambon ohjeessa lukee, että 8 puikot. Miä tein tän seiskoilla, mut edellinen olikin tehty vitosilla tai nelosilla! Olihan se kyl huomattavasti napakampikin. Onneks lankaa oli lisää ja tein sitte toisen.

En  tiiä minkälaiseen jättipäähän toi isompi menee, mut laitan kuitenkin jemmaan. Voishan siitä kyl kääntää reunan ja pitää niin. En saanu kuvaa piposta pojan päässä,  kun se liukeni jo omille touhuilleen.  On lähössä viikonlopuksi kavereiden kanssa yhelle mökille ampuilemaan kuulapyssyillä.

Viimein sain päätettyä mitä teen langoista. Aattelin että ois kiva tehä jotain kirjoneuletta, kun on kaikenlaisia värejä. mut en oikein innostu semmosista, joissa ei mitään kuvaa. Selasin ison kasan lehtiä ja laitoin sivuun eri vaihtoehtoja, jos tekisin Nekulle jotain. En ees tienny että mitä. Nekku sitte valkkasi lankoja ja päätti tykätä pääkalloista. Tämmöstä on tekeillä.

Voi pikku pääkalloparkoja! Niiden päähän on pipi! Pitää vissiin korjata!

Eilen illalla klo 21 alkaen olin lukion joulujuhlassa. Ohjelma kesti yli 2 tuntia! Ikinä missään koulussa, omassa tai lasten, en oo nähny noin antaumuksellista ohjelma-antia rennoissa merkeissä. Jälkeenpäin kuulin, että kaikkien ryhmien oli pitäny järkkää jotain ohjelmaa, mut mikään niistä ei kyl vaikuttanu jäykältä. Nuorten miesten runonlausuntakin oli vaan ihan viihdyttävää, kun ne siirteli mikkiä kourasta kouraan. Oli myös näytelmiä, yksinlaulua, yhteislaulua, soitinesityksiä, sekä 2 bändiä. Juhlan jälkeen opiskelijat suuntasivat vielä yökirkkoon, 23.30 alkaen, niin saivat korvattua tän lauantaipäivän sillä. Miä lähin kotiin, kun meiän yhteisoleminen pojan kanssa ei muutenkaan ollu niin tiivistä :D  Sehän kielti minua ensin tulemasta koko kekkereihin. Ohjelma oli niin hyvä, että oli ihan kiva kun menin. Ja sitte tuli semmonenkin ajatus, että näin paljon nuoria aikuisia! Mitähän kaikkea he tuovat tähän maailmaan nyt ja tulevaisuudessa. Vähä tämmösiä kummallisia mietteitä...

Tänään aamulla oli nuoremman pojan yläasteen 9. luokan joulujuhla, johon ei oo koskaan kutsuttu vanhempia. Nähtiin sitte vasta kotona todistus.

Nekun joulujuhla oli myös hieno ja paljon esityksiä. Musiikkiluokat sijaitsevat koulussa, joka on paljo suurempi kuin Nekun vanha koulu ja joulujuhlatkin joudutaan pitämään 3 kappaleena! Todistus oli ihan hyvä, eikä keltasia korttejakaan nyt jaettu hänelle yhtään :D (Niitähän tuli siis kaiken syksyä 1/5 unohdusta).  Nekulla oli päällä tällaiset vaatteet.

Nyt on monta kuvaa, kun minusta tää poncho-huivi-yhdistelmä, jonka sain ajoissa valmiiksikin, oli tosi onnistunut neule. Ohje on uusimmassa talvi-Novita-2008-lehessä, joskaan ei samassa muodossa. Lähinnä ulkomuoto on sama. Ohjeessa oli paksua lankaa, mutta tää on 7-veljestä raita. Takaosa on siis ihan suorakaiteen muotonen kappale, jonka etukulmat käännettiin eteen ja virkattiin tuommonen kukkanelio, jolla päät kiinnitettiin. Hapsuja neliöön ja taka-alaosaan, sekä vielä helmiä kukkaan, niin valmista tuli. Neule sopi hyvin yhteen tän vanhan hameen kanssa, joka onneksi vielä riitti pituudesta.

Viime hetken joululahjan ajattelin tehä, jouluisen Revontuli-huivin. Minul on iso pussillinen angoralankaa, josta olen aiemmin tehny vain ranteenlämmittimen ja säärystimet, jotka oli ihan OK. Nyt ajattelin tehä tän huivin angorasta, kun se on niin ihanan pehmosta ja hötöä. Siitä irtoaa ihan riivatusti nukkaa! Kun se olis valmis ja jonkun päällä, niin vaatteet sielä alla ois varmaan kivan näköset :(     Onko teillä kokemuksia angoralangasta???? Nukkaako se vielä sen jälkeen, kun se on esim. kasteltu???? Kohta heitän huitsin nevadaan koko teoksen!

Tää on sitte nukenmekko, niinku näätte.

Joskus kannattais lukea ohjeet vaikka ensin ihan kokonaan. Olin tekevinäni nukenmekkoa ja luulin, että kun oon tehny tietyn mitan, aletaan kaventamaan. Tää oiskii pitäny päätellä koko höskä ja sitte tehä laskoksia, ommella ne ja sitte taas kerätä silmukat talteen yläosaa varten. Minusta meni niin monimutkaseksi, että päätin tehä pipon. Alaosaan laitoin pyöreää kuminauhaa, kun eihän siinä nukenmekossa mitään kiristystä ollu helmassa. Tupsut vielä kulmiin. Ohjekin on jossain. Siihen mekkoon nimittäin, jos jotakuta kiinnostaa, voin vielä ettiä. Lankoina käytetty Tangoa ja Woolia.

Tässä vielä kuva näistä pojan toivomista huopashanskoista. Minusta nää oli kaikkein kauneimmat.

Poika oli niin onnessaan, et muisti jopa ite hakee nää pesukoneesta, venytellä ja tässä ollaan harjaamassa pintaa pörheäksi. Lanka siis Novitan Huopanen. Koko suurin mikä vyötteessä oli.

Eilen suljin tän blogin kirjautumatta ulos ja tänään oli vastassa reilu kymmenen roskapostia! Himskatti. Poistin ne yks kerrallaan. Toivottavasti pysyvät poissa, ettei tarvis laittaa sitä kirjainjuttua. Hyvin on pelittäny tähän asti ilman.

Nyt pitäis alkaa kuorimaan lanttuja ja porkkanoita ja kattomaan mitä niistä saisin aikaan. Olen ihan onneton jouluruokien tekijä, mut harjotella pitää. Vaikka niinhän se sanontakin menee, että vain lahjattomat harjottelee! Siksipä minun nyt täytyy lähteä yrittämään. Työkaveri lupasi tuoda imellettynsä ohjeen, jolla pitäis onnistua. Saas nähä. En oo vielä koskaan onnistunu.

Ihanaa! Nimittäin se, että markkinat on nyt ohi! Kyllä oli raskas päivä, eikä tavaratkaan menny kaupaksi. Meilkein samat sain kantaa kotiin, jotka vein. No pukinkonttiin sitte vaan, eihän ne hukkaan mene. Täs vielä aiemmat lapashanskat pestyinä

Sain siellä kilkuteltua nuoremman pojan tilaamat kirkkaanpunaset versiot lähes valmiiksi. Peukalot vaan puuttuu. Ihan heti en tällästä projektia enää haaveile! Ihan kun ois koittanu loma, kun markkinat on käyty. Nyt saa tehä ihan mitä haluaa, sikäli mikäli jaksaa tehä enää mitään.

Ja eikun kattomaan Idolsia! Kukahan voittaa? Kaikki on nyt hyviä. Pete on aika ennakkosuosikki, mut Annakin on tosi hyvä esiintyjä. Koop taas ei oo kertaakaan ollu viel vaarassa pudota. Näinköhän se vetäsee voiton, vaikka luulin aluksi sen putoovan tosi nopeesti kielen takia. Heipat kaikille!

Viime hetken tekosia huomista varten. Viimenen lapanen oli hidas kun nälkävuosi ja pesuun sain kaikki vasta illalla. Nyt ne kuivaa yön yli ja huomenna mukaan. Koot vasemmalta: mies, lapsi, nainen. Lanka siis Huopanen.

Äsken käytii viemässä pöytä ja rekvisiitat markkinahalliin. Meinaan vielä viedä tavaratkin, kun muutkin näkyi niitä siellä jo laittavan. Sitte ei tartte huomenna viedä autoakaan sinne tukkeeksi, kun voi kävellä paikan päälle. Täytyy myöntää, että vähä jännittää. Migreenikin on taas vaivannu pari päivää ja univelkaakin on...

Päivällä kävin soittamassa itsenäisyyspäiväjuhlassa, joka oli kaupunkimme viimeinen. Ensi vuonna kun ollaan toisen niminen kaupunki. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Ihan perussukat Nalle colorista, mukaellen vyötteen ohjeen mukaan. Koko noin 32. Sukan pääliosa on tehty terään saakka joustinneuleena.

Eilen illalla viuhui sakset ja tänään on ompelukone laulanu tuntitolkulla. Kuvaa tulee ehkä huomenna. Pikkusen on viel kesken.

Pääsin töistä jo 9.15, vaikka menin 7:ksi. Hassu päivä. Oli aika paljo ylitöitä. Onneksi meillä ei saa tehä ylitöitä, joten tunnit on saatava 3 viikossa tasattua. Nyt pitää tästä lähteä orkesteriharkkoihin, joten adjö.

Huopanen on nyt saanu kyytiä. Ensin tein lapaset. Sit aattelin että tyhmää käyttää pesukonetta niin vähästä ja virkkasin tossut. Se oli niin nopee homma että tein perään toiset. Enempään ei lanka riittäny. Lapaset on vyötteen ohjeella ja tossut Novitan sivuilta löytyvällä ohjeella. Poika tilas itelleen kirkkaanpunaset hanskalapaset, kun vanhat kuulemma menee rikki. En tiiä miten tässä nyt ehtii, kun pitää sinne markkinoille valmistautua...  Ehkä niiden jälkeen. Tai voihan se olla että niiden jälkeen me kaikki kävellään kerroslapasissa ja -sukissa ja -kaulaliinoissa :D

P.S. Nyt ei enään mitään hätää, lisää Huopasta on ilmiintynyt, joukossa jopa sitä kirkkaanpunasta. Lisäksi harmaankirjavaa Polkkaa, jota oon jo pitkään haikaillu. Nyt en vaan viel tiiä mitä siitä tekis...

Nyt en tiiä mihin kategoriaan tän laittais, kun lapaset on neulottu ja tossut virkattu :O

Tänää onkin sitte viimenen niistä 5 vapaapäivästä, joista oon saanu nauttia. Nyt alkaa jo tuntua, että taas aamulla pitää lähteä. Ehkäpä se taas siitä lähtee. Lumityöt tuli just tehtyä ja onnittelin itteäni, että eilen tuli tehtyä jo ne lumet alta pois. Nyt ei ollu ollenkaan niin paljo. Täälä oon nyt ihan yksin (aika ylellistä!). Kaikki on lähteny töihin ja kouluihin. Suunnitelmissa ois penkoa vähä kangaskasoja ja tutkia, minkälainen neulevarasto alkaa olla. Niitä markkinoita aatellen nimittäin. Ne on joulukuun alkupuolella. En oikein tiiä minkälaisia hintoja laittaisin esim. sukkiin. Mitäs te ehottaisitte? Entäs pitkät kaulaliinat. Tässä oli jo pientä leikkimielistä ehotusta, et laittais hinnan painon mukaan esim. 5e/ 100g. Toi oli siis ihan tuulesta temmattu luku. Jos laittais kiloa kohti, tulis aika tähtitieteellinen luku, joka karkottais asiakkaat heti.

Täs on nyt kuitenkin virkattu kaulaliina samasta Mambosta, kuin se ruskee pipo tossa aiemmin. Paino 215g. Hapsut on tehny taas virallinen hapsunleikkaaja, nuorempi poikani.

 

Tää kuva on sekotus asioista, joilla ei oo keskenää mitään tekemistä.

Ylhäältä löytyy kultaspray, jota ostin tänää kaupasta. En tosin viel tiiä mihin sitä aion käyttää, mut, ostin silti :D  Sit oikeella paketti joka on menossa Nekun kaverille tänää synttärilahjaksi. Siitä tuli niin söpö päältäpäin, et teki mieli ottaa ihan kuva. Ostin kerran tota lahjapaperia hienouden takia, mut eihän siinä pysy teippi ollenkaan. Paketti täytyy pistää kasaan nauhalla.

Vasemmalla eilisiltainen duunaus, eli Mambo -pipo mutu tunteella. Aikuisen kokoa, silmukoita 66, puikot jotain seiskan luokkaa, mallineule 3 oikein, 3 nurin. En oo ainakaan suoraan ottanu mallia mistään. Pipon paino on 70 grammaa.

Inkataika anto minulle, sanoisko että jopa ihan yllättäen, tällasen kauniin tunnustuksen

 

jonka säännöt on tässä

 Luen kuitenkin monia kivoja blogeja, että en voi, enkä halua heistä mainita vain muutamaa. Ottakaa mukaan tämä kukka, kaikki jotka haluavat!

Isot miestensukat, noin kokoa 42, tulivat valmiiksi 7-veljestä langasta. Paino 160g.

Tänään ois jouluruokailu työpaikan puolesta. Mennää linjurilla. Soitan muutaman joululaulunkin paikan päällä. Huilulla nimittäin. Joululaulut on aina yhtä kauniita, kun joulun alla taas ottaa esiin, kun ei oo lähes vuoteen niitä kuullu. Minun lemppari on aina se Sydämeeni joulun teen. 

Maastonvihreää 7-veikkaa ja Tangoa. Paino 95g. Sopii pieneen tai isoon päähän. T'äähän käy vaikka pariksi aiemmin näyttämälleni kaulaliinalle.

Iltavuoroa koko viikonloppu. Harmittaa kun en pääse ees käsityömessuille. Viime vuonna kävin ja siel oli paljo kaikkee ihanaa. No. Kaikkee ei voi saada.

Nyt sitä ollaa niin pääkalloa, että! Yksi pipoista on aiemmin tehty, mut 2 uutta, sekä lapaset. Kaikki kuvat on jostain Novita -lehestä, lapaset omalla systeemillä (kuten näkyy...) ja pipo siitä samaisesta aiemmasta ohjeesta, jokaisessa vähä eri tavalla muokattuna. Se eka pipohan oli 7-veikkaa ohjeen vastaisesti. Kaikki muu on tehty Isoveikasta. Paitsi valkoset on kaksinkertasta Woolia.

Pakko kertoa, vaikka tää ei asiaan liitykään: Ostin David Bowien kokoelmalevyn ja se on HYVÄ. Sitä musiikkia on aikoinaan tullu kuunneltua enemmänkin.

En saanukaan eilen kuvia ladattua kunnolla, joten tää sukkakuva tulee vasta nyt.

Eli pikkuiseen jalkaa polvisukat. Lanka 7-veikka raita, 55g, ei ohjetta. Raidatkin menee lähes tasan. Raitalanka oli ihan uusi tuttavuus. Eilen illalla piti sitte viel kattoo molemmat CSI:t ja tikuttaa samaan tahtiin puikoilla (ja aamuksi töihin...). Tänää taitaa tulla taas yksi. Onneks huomenna on vapaa ja saa käyä uuellee nukkuu, kun lapset on lähteny kouluun.

Mulle kävi tänää ihan hölmö juttu (ai käykö mulle joskus jotain muita ku hölmöjä?). Ajoin pyörällä töissä mäkeä alas tarkotuksena kääntyä loppupäässä yhen kerrostalon pihaan. Oli vähä huono ennakointi, kun kaarroinkin täyellä vauhilla yks risteys aiemmin yhen vieraan omakotitalon pihaan. Jarrut päälle ja äkkiä pois toivoen, ettei kukaan nähny. Lisäksi tuli iltapäivällä sarvi ottaan muunlaisesta äkkinäisestä liikkeestä.

Kaarna lanka näytti hyvältä, mut se oli oikeesti aika ikävää neuloa. Hartiatkin on ihan jumissa, kun paksuilla puikoilla veivas menemään. Kuva on nuoremman pojan ottama, joten blogiin osallistujia on täällä useampia :D Painoa huivilla on 235g. Yritin saada sileää pintaa, jossa toi Kaarna parhaiten näkyis ja tein reunasta 7o 10n 70, joka on tietysti toisella puolella toisin päin. Silti yrittää mennä makkaralle reunoista. Pidin yön yli kostean pyyhkeen allakin, eikä auttanu. Kaulassahan se menee tietysti joka tapauksessa makkaralle.

Vaaleanpunainen Tango-kaulaliina sai kaveriksi vihreän. Paino 115g.

Ja alhaalla yksinäiset 7-veikat kököttävät pusseissaan.

Äsken käytii lenkillä ja otettii naapurin karhukoira mukaan. Se on kyl aika huvittava, kun se pääsee aika harvoin lenkille, niin se ei meinaa mahtua nahkoihisa, kun se näkee että nyt lähetää. Ensin se vetää ihan hulluna lähes pitelijältään jalat alta. Loppumatkasta sitä saa suurinpiirtein vetää perässään, vaikkei ne meiän lenkit mitään maratooneja ole.

Aamulla oli ihan järjetön päänsärky, eikä meinannu päästä sängystä ylös. Aina kun on vapaapäivä, sitä tulee nukuttua liian pitkään suhteessa työpäivien heräämisiin. Se ei oo päälle ollenkaan hyvä juttu, sen lisäksi, et niska ja selkä on taas ihan jumissa. Edelleen särkee, mut jo vähä laimeampana.

Miesten sukkia multa joku välillä kysyy ja niitä ei oo tullu, kun en muutenkaan oo paljo sukkia tehny. Nyt on oikein Tosimiehen sukat:

Tässä poseeraa vanhin poikani, jolla ei oo tän perheen suurin jalka kuitenkaan. Ei meiltä itse asiassa löydy ollenkaan näin suurten jalkojen omistajaa, kokoa n. 42-44 :D  Kärkikavennus on myös ihan upea: ns. typistyskavennus :D Lankana 7-veikkaa, paino 155g. Ohje mukaellen lankakerän vyötteestä.

Pikkusen olen taas sekasin. Aamulla pörhälsin suihkuun, kun hiukset oli muka pestävä. Pesuhuoneessa roikkuvat uikkaritkaan ei herättäny epäilyjä. Vasta kun olin pesemässä, tajusin, et olin illalla vasta uimahallissa vesijuoksussa! Voi kun tällä hölmöilyllä voiskin kuitata sen seuraavan pesun, mut ku ei...

Mitähän lajia mahtaa olla tää karvakärmes?? Yllätin sen matelemasta meiän eteisen lattialta.

Lankana käytetty Tangoa (Funny vai Star, ken tietää...) 115g, puikot tais olla kasit.

Huomenna on meiän isoimman pojan (-66) synttärit ja olin aatellu paistaa vaan jotain kaupan raakapakasteita. Tänään sain kuitenkin jonkun ihme kipinän ja leivoin koko illan intopinkeenä. Jos kuvat onnistuu, luvassa on Marianne -kakkua, mutakakkua, tonnikalapiirakkaa.

En ehtiny kirjottaa ku otsikon ku pikkurilliin iski joku ihme kramppi ja kirjotus tallentu useamman kerran! No siitä en ainakaan oo ylpee!

Oon tehny niin vähän sukkia, että näiden tekemisestä oon pakostikin vähä ylpee, että ylipäitensä osasin.

Ohje löytyy Novita 2008 syksy -lehestä, malli nro 29. Parin paino on 115g. Lanka 7-veikkaa.

Työpäivä on takana ja nyt ois edessä lähtö kummitytön synttäreille. Onnea Hänelle, 10v!

Älä koskaan lue mitää ohjeita liian tarkkaan, ja jos luet, älä ainakaan usko puoliakaan. Tässä pipo, joka piti tehä Isoveikasta (tai vastaava paksuus tietysti), mutta syntyikin sitten 7-veikasta. Syy oli se, että väriä löytyi noin äkkiettimällä vain tästä merkistä varastostani. En oo ennen tehny pipoa niin, että että ensin tehää tasona, ja sitte yhdistetää neljälle puikolle. Muuten hyvä, mut ei ollu oikeen paksusia puikkoja, joten yritin pyöröille, jonka tiesin alusta asti epäonnistuvaksi yritykseksi, kun lenkki oli liian suuri. Lopputulos on kuitenkin tässä.

Kuvaa ois voinu pikkusen höyräyttää, mut "liika on aina liikaa" :D   Lankaa meni 35g, ohje löytyy Novita syksy 2007 -lehestä (tein muutamia välikerroksia enempi) ja koko on alle kouluikäselle. Koon hairahtaminen ei haittaa mitään, kun tällä pipolla ei alun alkaenkaan ollu ketään omistajaa. Ehkä se taas joskus löytyy. Pinoon vaan....

Laitan tähän nyt tän oman kuvan, että tuntisitte, jos tulen joskus vastaan. Voihan tätä pitää myös varoituksena, ettette pelästy :D

Kaulaliina Mambosta, ohje samassa, kuin aiemman keltaisen pipon. Eli tää on sille pari. Pituus on ties mitä, mutta paino on 190g. Hapsut piti leikata etukäteen ja sitte neuloa lopulla langalla. Liina on paksuhko, kun neule oli semmosta, että oikealla kaikki oikein, nurjalla oikein, nosto neulomatta, oikein jne... Onkos se patenttia, vai mitä lie?

P.S. Vieläkö Leenuliini ollaan samannäkösiä??

Nämä pikkuiset sukkaset, n. kokoa 30, painavat 45g.  Lanka jälleen 7-veikkaa. Vähä hitaasti edistyy tää min langanhävityskampanja.

Tänää näin töissä yhellä asiakkaalla samanmalliset sukkaset. Oli ostanu ne kuulemma jostain myyjäisistä joskus muinoin.

Uudessa Novita -lehessä, talvi 2008  (malli nro 50) oli nää kivat sukkaset. Näitä oli tosi kiva tehä ja ne on jalassakin mukavat. Lankana 7 -veljestä. Paino yhteensä 90g. Koko on malleista suurin, eli n. 38-39 minun käsialalla.

Nyt on lähettävä anopille syömään.

Vielä yksi Mambo -pipo. Ohje löytyy Novita syksy 2008 -lehestä. Pitäis vissiin aina punnita nää työt, niin sit tietäisin, jos joskus tekisin samanlaisen, että riittääkö se minun lanka vai ei. Punnitsen sitte ehkä vähä myöhemmin...   Ideoita ois nyt vaikka kuinka paljo, mut aika ei riitä niien tekemiseen ja pää on edelleen melko raskas.

Nyt on lähettävä viemään naapurin koiraa lenkille, kun on oltu koko päivä sisällä.

Ihanan nopeesti syntyy tästä Mambo langasta. Malli löytyy Novita 2007 talvi -lehestä, numero 91. Tupsua en tykänny tehä.

Mambo Pink lähti jo eilen maailmalle ilman kuvausta.

7 puikoilla väkäsin tämmösen baskerimallisen hatun. Vähän on liian matala talvikäyttöön, ei korvat mahu sisään, mut menee kyllä nollan yläpuolella olevilla keleillä. Ohje on Novita talvi 2008 -lehestä nro. 83. Aikuisen koko. Ai niin! Kukka ei kuulunut sopimukseen, tein sen omasta päästä.

Ei jaksa, ei ehi, eikä ees huvita. Nyt vaan tuntuu siltä. Joka yö nään unta että oon töissä. Tänään olin toisella alueella, eikä tarvinnu syventyä mihinkään, tein vaan mitä käskettiin. Melkein ku "vapaapäivä".

Kiitos kuitenkin kaikille Teille, jotka ootte jaksanu täällä pyörähellä, vaikka en oo ees päivittäny mitään! Uusi tilaajakin oli jostain ilmiintynyt!

Kerros kerrokselta on valmistunu tää hame aiemmin koolaamastani langasta. Sekin mokoma lanka loppu kesken, eikä sitä tietenkään voi enää saada lisää :(   Liian lyhyt tuli tästä. Nekku poseeraa, mut hame on häenelle liian iso (toisaalta liian lyhyt, ku nilkkoihi oli tarkotus), kun on tarkotettu toiselle. Vyötäröön jatkoin vielä hätäpäissäni valkosella, et sain lisää pituutta. Lanka on Isoveli ja sitä on noin 600g. En ois uskonu ettei se määrä riitä.

Toi ohuempi juova tossa on siis palmikkoa ja välit on aina joustinneuletta 1o1n. Pitänee vielä kokeilla miltä se näyttää aikuisen päällä.

Nyt on ollu kyllä ihan veto pois koko viikon, vaikka en oo ollu kipeä, enkä mitään sellasta. Ja just ku luulin, et työt tältä viikolta on ohi, niiin hirveä painostus töissä ja nyt pitääkin mennä huomenna taas töihin! Eihän meillä ylityötunteja tule, eli tehdyt tunnit on aina 3 viikon aikana tasattava, mut ei tästä suoranaista vapaapäivääkään tule. Lyhennyksiä sitte vaan tulevina päivinä.

Vihreäksi värjätystä langasta aloin tehä pitkää neulehamosta. Ihan 1o 1n periaatteella ja säännöllisin  välimatkoin pieni palmikko alhaalta ylös asti. Toi limenvihreä on luonnossa vähä kirkkaampi.

Valmiiksi tuli melko pitkät lapaset, minun kokoa, lankana käytetty harmaata ja mustaa 7-veikkaa. Malli kehkeytyi tehessä. Lapasten suuaukoissa nirkko (vai miksi sitä nyt neulonnassa sanotaan).  Noi min peukalontekeleet on vaan aina niin turvoksissa, kun olla ja voi. Mikähän siinä menee pieleen? Tää ei oo kiilapeukalo. Oon ottanu puikolta 2/3 silmukoista ja peukalotuppia tehessä 2 silmukkaa molemmista reunoista lisää. 

Ihmettelin äsken, miten toi hautausmaalta kesällä pois tuotu kukka kukkii ihan mahottomasti vieläkin!

"Revontuli, taivaan loiste! Sammu heti! Pala toiste! Taivaankannen valovyö! Hyppää tänne, nyt on yö!" (Mauri Kunnas: Joulupukki ja noitarumpu)

Annen kehittelemällä, Ullasta napatulla ohjeella, tein ensimmäisen Revontuli -huivini aiemmin Annelin lähettämästä ihanasta langasta. Vähä isompi ois saanu tulla, mut koko johtuu tietysti langan ohuudesta. Oisin voinu jatkaa ohjetta, kuten siinä opastettiinkin, mut en sitte kuitenkaan halunnu. Alussa epäilin että lanka ei riitä koko huiviin, mut loppujen lopuksi siitä meni vain toinen kerä!

Työ tuli valmiiksi jo toissapäivänä, mutta Miss Model of Tuesday ei ollu kiinnostunu kuvausyhteistyöstä.

Tänään on ollu tuottoisa päivä, kun töiden jälkeen sain käytyä kaupassa ja tehtyä valtaisan määrän pikku lihapullia ja omenapiirakan Hellapoliisin ohjeella. Hyvää tuli. Olen aina haaveillu, että pakastimessa olis jotain valmista ruokaa kiireisempien päivien varalle, mut aina kun sinne jotain menee, se tulee sieltä jo seuraavana päivänä pois. Nyt siellä on lihapullien lisäksi ne aiemmat pinaattiletut :)

Ihanata, että eilen ja tänää on ehtiny vähä koskea puikkoihi ja lankoihin. Illalla alotin jotain, johon ei tarvi koko ajan kattoo jotain ohjetta. Lapanen on aihe, mut lopputulos on vieläkin pimennossa. Revontuli -huivi on loppusuoralla, tosin se suora voi olla vielä hyvinkin pitkä.

Aamulla kävin taas kuntohoitajalla ja sain uusia liike- ja venyttelyohjeita, sekä uutta kipinää touhuun. Selkä on viime käynnin (1kk sitten) jälkeen ollu jopa pahempi. On tietysti saattanu ärtyä outojen lihasten liikuttelusta :) Tänään  löytyi yksi lihas, joka ei liikkunut mihinkään. Hoitaja kuitenkin väitti, että kyllä siellä semmonen on. Pitänee jatkaa etsimistä. Kyseessä on muistaakseni lonkankohottajalihas. Selkäkipuisilla tämä lihas kuulemma usein on ihan kireä, eikä toimi ollenkaan.

Tästä päivä jatkuukin sitte taas iltavuorolla. Tai oikeastaan kahella semmosella.

Tupuna muisti minua KultaVisaKortilla, jonka ohjeet löytyvät täältä. Olen vähän huono jatkamaan merkkejä ja mainintoja, mut sen saa ottaa täältä mukaan kuka haluaa. Ainakin se kuuluu myös Tupunalle itselleen, sekä muillekin blogissani ahkerasti vieraileville. Lisäksi mulla on muistissa iso liuta blogiosoitteita, joissa käyn aina silloin tällöin. Kiitos vielä kerran.

Tässä kuningasyritys tehä ite silmukkamerkkejä. Ne on vähä kolhoja, kuten kuvastakin näkee, ja hidasti selvästi touhua. Lopulta päätin et silmä onkin paras merkitsijä :D Merkit siis huitsin Nevadaan ja puikot heilumaan.

Nyt ei oikein mikään alotettu työ maita. Joten alotin uuen... Tää on kyl vähä outo. En aio kertoa mikä tää on. Jos haluut heittää villin arvauksen, niin siitä vaan. En tiiä riittääkö tää lankani ees siihen, mut katotaan. Noi mustat langat on olevinaan silmukkamerkkejä. Ne oikeet merkit on kiinni niissä polvisukissa. Nyt lähen kokeilee, pystynkö väkää jonkinlaiset silmukkamerkit rautalangasta ja helmistä. Saattavat näkyä seuraavassa postauksessa. Oikeat helmitaiteilijat voivat sitten pistää silmät kiinni.

Kun järki seisoo, ei kannata alottaa mitää ihmeellistä. Siispä valmiiksi tulivatkin nämä Mambosta neulotut hanskat. Muuta asiaa mulla ei sitte tänää ollukaan, kun se järki seisoo taaskin...

Miksi kukaan ei oo kertonu mulle miten silmukkamerkkejä käytetään ja miten käteviä ne on????? Yritin selvittää virhettä sukissa ja sitte tuli mieleen, et jos laittas jonkun merkin aina kun kuviosarja vaihtuu. Muistin silmukkamerkit jotka oon saanu ja osasin jopa käyttää niitä (liian yksinkertaisia!!!) Kun kuvio oli helpommin hahmotettavissa löysin virhepaikankin. Virhe oli ohjeessa, enkä ollu huomannu.

Näitä tuun käyttämään kyllä vielä monessakin työssä!! Se oli taas sitä evoa (ei vaan osaa).

P.S. Kertokaa mistä saakaan niitä rivinnäyttäjiä, niitä viivottimen näkösiä juttuja. Nimim. silmät solmussa.

Kylläpäs tän topin valmistuminen on kestäny. En oo kirjotellu tännekään mitään, ku päätin, et laitan sitte kun tää on valmis.

Nekku tämän lopulta sai, vaikka jossain vaiheessa näytti tulevan liian pieni. Lanka on Novitan Bambua, ohje löytyy Kauneimmat käsityöt -lehestä 4/2008, eli uusin.

Heräsin semmoseen todellisuuteen, et Nekulle ei voi tehä enää pieniä vaatteita nopeesti, johtuen siitä, et se ei ookaan enää pieni!! Hämmästyttävää. "Nytkö vasta tajusit" -niinku mulle sanotaan nykyään joka asiasta.

Ei auta itku markkinoilla kun loma on nyt loppu. Tänään iltavuoroon. Pitää vissiin ajatella, että uudet haasteet odottaa vai miten sais käännettyä homman myönteiseen suuntaan. Ei se nyt ainakaan heti tunnu auttavan :)

Eilen alko kumminskin käsitöissä uusi haaste

Piti sitte ostaa taas uusi lehti, vaikka hyllyt pursuaa entisiäkin. Siitä lähti tekeille tämmönen toppi Nekulle, tai kelle nyt lieneekään. Se varmistuu sitte, ku näkee tämän valmiina. Lanka on Novitan Bambua.

Tässä vielä sitä peukalonopettelua. Nimi on tosiaan Vihta-lapaset (omasta päästä) ja lankana 7-veikka. Näihin mahtuu peukalo, vaikka se olis vähä turvoksissakin :)

LISÄYS:

ohje:

 

12 silmukkaa joka puikolle. 2o2n –joustinneuletta haluamasi määrä. 2 kerrosta oikeaa, jonka jälkeen peukalolisäykset alkavat joka toisella kerroksella, kunnes pääset peukalonhankaan asti (laita puikko yläreunasta läpi, niin että peukalo jää siihen koloseen)

* peukalolisäykset, oikea peukalo kolmannella puikolla ja vasen peukalo toisella puikolla 1s neulotaan, lisäys (neulo väliin jäävän langan alapuolinen lanka silmukaksi) 2s neulotaan, lisäys, neulo loput puikon silmukat normaalisti. Minä pääsin lisäyksissä 14 välisilmukkaan, kun peukalonhanka tuli vastaan.

* välisilmukat kerätään apulangalle ja niiden tilalle lisätään 2 silmukkaa (neuloin 1. silmukan kaksi kertaa, samoin reiän jälkeisen ensimmäisen silmukan), näin puikolla on taas 12 silmukkaa, joilla jatketaan

 

HUOM! alkujoustinneuleen jälkeen oikean käden lapasen 1. ja 2. puikko ja vasemman käden lapasen 3. ja 4. puikko tekevät palmikkoa seuraavasti: 

3s oikein, nosta 3s apupuikolle, 3s oikein, neulo apupuikon silmukat, 3s oikein = yksi puikollinen, eli 12s

Jatka samalla tavalla loppuun asti (loppukavennuksissa vähän sekaantuu)

 

Peukalon jälkeen neulotaan vielä niin kauan sileää ja palmikoita, kunnes pikkusormi peittyy. Kavennukset 2 oikein yhteen puikon alussa ja keskellä (joka puikolla, mukaellen palmikon kohdalla) ja aina 2 kerrosta kavennusten väliin.

 

Peukalo:

Silmukat apulangalta puikoille (3 puikkoa) ja keräsin reunoilta lisäksi 4-5 silmukkaa (silmukat puikoille ei menneet ihan tasan). Neulotaan kynnen alkamiskohtaan asti ja kärkikavennusta vastaavat kavennuket ja välikerrokset.

Toivottavasti meni oikein. En ole oikein haka näissä lapashommissa vieläkään. Ohjeet yrittää olla tarkat, kun itekin tarviin noin tarkkoja ohjeita tehdessäni. Äippä neuvo vieressä...   Laittakaa kommenttia, jos joku kohta on outo.

Nää ohjeet pitäis oikeastaan laittaa johonkin sivut -kansioon, mut ku en osaa tehä sivua, vaikka olen yhen jo tehnykin. Se meni nimittäin vahingossa hirveän äheltämisen aikaansaannoksena.

Tässä on harjoteltu kiilapeukaloa äipän opastuksella

Näiden työnimi on ihan vaan Juhannuslapaset. Lanka on Nalle coloria.

Tässä kämmekkäät nimeltä Aurinkoiset

Ne on tehty tästä langasta. Lasten koko. palmikot selkämyksessä.

Eilen valmistu tälläset kämmekkäät, nimeltään Palleroiset. Tää oli olevinaan näppärä idea tehä tommosta reikäneuletta, mut se ei vedä ollenkaan kasaan, jolloin se näyttää vielä tavallistakin leveämmältä.

En osaa yhtään sanoa mitä lankaa, kun se on niin vanhaa. En tienny riittääkö, joten leväytin koko kerän olkkarin lattialle, ja alotin kaksilla puikoilla molemmista päistä. Vielä jäi pikkunen pompula. Nyt tuntuu, että pitää tehä jotain ihan simppeliä kaiken tohinan jälkeen. Ihan vaan neulomista neulomisen ilosta.

Vihdoinkin on kuvaa jostain muusta, kuin leipomuksista. Tennessee -toppi valmistui tänään. Lähempää kuvio näkyy tässä.

Päälle en voinu sitä kuvauksen ajaksi laittaa, kun arvatkaapa mitä? Tää ei tosiaan oo taas min vaate. Vähä nyt harmittaa, ku aluksi näytti siltä, että oisi, mutta päällä se näyttää siltä, kuin synnytys olisi tosi lähellä. Nekullekin tätä sovitin, ja hän vois pitää mekkona, jos on joku paita alla. En taida kuitenkaan tätä Nekulle antaa, kun jäisi pituuden puolesta pieneksi tosi pian. Pistänpä taas jemmaan. Siellä on muitakin  :) 

Lanka on siis Novitan Tennesseetä, eli puuvillaa. Ohje löytyy Novita kesä 2008 -lehdestä.

Topin takakappaleen yläosa on valmis ja etukappale tekeillä (kuva vähä jälessä).

Tänää oon ommellu Nekulle kietaisumekkoa yhestä varastossa olleesta kankaanpalasta. Saas nähä mitä tulee. Joku oli pölliny min kalkkeerauspaperit, joilla aina piirrän kaavoja, ja sain vasta tänää hankittua niitä lisää kirjakaupasta. Kangaskaupassa ne oli tuntematon käsite.

Tänää ylitin pyöräilykilsoille asettamani tavoitteen, eli 100 kilsaa (viime vuonna en sitä saavuttanu...). Taidanpa nostaa tavoitteen 200 kilometriin. Vuoden loppuun siis aikaa. Joillekin varmaan naurettavan pieni tavote, mut miä oonkin melko vannoutunu autoilija. 

Koko ajan on tohinaa, eikä kutoo ehi ku vähä aikaa nukkumaanmenon jälkeen. Eilen illalla sain topintekeleeni tähän vaiheeseen. Minusta tää on aika nättiä neuletta. Toivottavasti tää on hyvä myös valmiina, kun nää itellein tekemäni ei yleensä. oo.

Malli on uusimmasta Novita -lehestä. Alhaalta leveämpi ja ylempää kapenee. Vähä toivoisin, et tää ehtis valmiiksi rippijuhliin.

Eilen siivosin Nekun huoneen POISTOsiivouksena,  kun ei neiti ite saa mitään näkyvää aikaseksi.  Tein kerran ennenkin saman, eikä huoneessa ees ollu sitä lelumäärää, mut aina kaikki ku kaatopaikalla. Eilen ku neiti oli koulussa, tein hyökkäyksen. Kaikki lelut pois ja roskiin tavaraa monta pussia. Vain pehmolelut, kirjat ja nukkekoti sai jäädä. Koulupöytäkää ei oo ikinä ollu noin siisti. Nyt siinä mahtuu jopa tekemään läksyjä. Tosin ne loppuu kesäksi... Neiti tuli koulusta ja itkun ja valituksen sijasta kuuluikin "ihanaa äiti, siä oot siivonnu min huoneen!". Kaikki kadonnu ei ehkä viel oo selvinny.  Vielä pyysin Nekkua itteään valkkaamaan poistuvat pehmolelut ja hän halusikin ottaa vielä kaikista kuvan. Kattokaa, mut älkää järkyttykö pahasti, ne kun on kaikki niin rakkaita.

Miten voi puhdistaa nahkahanskat ja -rukkaset? Neuvoisko joku?

 

Pitäis tehä yksi kortti käsitöiden ystävälle, joten tein kultalangasta alkuvalmisteluja. Lisäksi illalla hyppäsi puikoille vielä Tennesseetä. Nukkumaan maltoin käydä jo puolilta öin :) Minineuleen vieressä on kokomittarina tulitikku.

Näitä oon tehny siellä sun täällä, eli ns. "matkasukat". Lopulta alotuksesta oli niin kauan, että en enää muistanu miten olin toisessa kärkikavennukset tehny. Onneksi tuli kerralla samannäköiset.Vaikka tuossa kuvassa toinen sukka näyttääkin lyhyemmältä, ei se oikeesti oo. Lanka on jotain vanhaa, kauan varastossa ollutta, Novitan lankaa. Hyvä että saa vanhoja varastoja vähemmäksi.

Mistähän muuten saisi lisää noita mehujauhepusseja värjäykseen? Kohtuuhinnalla. Nämä aiemmat olen ostanu hintaan 2e/ pussi. Saako niitä jostain edullisemmin? En kuitenkaan tarvi kymmeniä.

Neiti Alibullen nuoremmalle (jos luet tätä joskus) haluan kertoa miten mainion synttärilahjan laitoit poikasi mukana Nekulle!!  Siinä sitä vieteriä venytetään. Laitan tänne kuvan, jos saan yhen valmiiksi. Nekku on ihan pihalla. Suosittelen, että kokeilet itekin :)

 

Vai pitäiskö vähä vaatimattomammin sanoa sentit tai millit, ku kyseessä on kuitenkin sukat :)

Polvisukista tässä haaveilen. Lankana Novitan Kotiväki. Ohjeet on olevinaan niin pientä piperrystä että niiden lukemiseen menee kaikki energia, kun paikka hukkuu joka kerran kun silmät siirtää työhön. Jotkuu sanoo että usein käynti optikolla auttaa, mut miä keksin sitte tämmösen luovan ja "soivan" vaihtoehdon

Nuottiteline vaan siihen sohvan viereen, niin ei ainakaan tarvi niska könössä ettiä sitä paikkaa.

Eilen sain valmiiksi aiemmin näyttämäni sukat. Lanka on 7-veikkaa ja ohje löytyy Novita syksy 2007 ekstra -lehestä. Kaksilla puikoilla tekeminen oli ainakin minulle fiksu temppu. Nyt sukat on keskenäänkin samanlaiset :) Varresta tuli vähä liian kireä min jalkaan (ohje naisen koko), joten tein varresta lyhyemmän ja teräosasta myös.  Joku nää sit joskus saa. Nyt laitan ne paikkaan nimeltä jemma.

Pitäkäähän peukkuja. Mul on tänään se lääkehoidon ja lääkelaskennan testi. Iltavuoro meneekin siinä mukavasti  :)

Lehes näin niin nätit sukat, et piti kokeilla. Täs on ihan puoltekoset varret. Näin tosin yhet viel nätimmät ohuemmasta langasta, mut ei ollu oikein sopivaa lankaa. Tää on 7-veikkaa. Nythän tossa alkaa olla eessä enää pahin, eli se sukkaosa. Mikäs noita varsia on neuloessa, vaikka tekis kuinka pitkät. Ekat sukat jotka teen yhtä aikaa.  (Eikä kovin monennet sukat ylipäitenkään).

Ilma on ihana, vaik onki aika kylmä. Vein ekan kerran pyykit ulos kuivumaan ja raahasin meiän pikkukuistille tallin yläkerrasta pöyän ja tuolit. Nyt ne on vedetty puunsuoja-aineella. Olin ihan unohtanu et ostettii viime kesänä se uusi kiikku, joka myös on vielä siel tallin yläkerrassa. Se on niin mukava, ku siinä on katos ja pehmusteet (joita vanhassa ei ollu), niin voi kesäl vaikka istuskella siellä tekemässä käsitöitä. Jos nimittäin on aikaa semmoseen... Harvoin sitä oikeestaan on. Ehkä siks näitä pihakalusteidenostoja on niin pitkitetty, ku ei kukaan kuitenkaan ehi niissä istuskelemaan. Jonkinlainen terassi ois kiva saada rappujen eteen ja sinne pihakalusteet ja grilli. Käytii niitä viime syksynä kattelemassakin, mut ku ei oltukaan yhtä mieltä minkälaiset ostetaa, nii ei ostettu ollenkaan. Parempi niin. Nyt vaan ootan tuleeko terassia ja sit vasta kalusteita.

 

 

Eihän tässä nää kuvioista mitää! Malli on Kauneimmat Käsityöt -lehestä 2/2008. Ja koska en ollukkaan niin langanlaiha, ku toi malli tossa lehen kuvassa (nyt nään et siinä lukee viel et hoikentava malli!), tein omasta päästä mallin avonaiseen etuosaan lisäetukappaleen. Lankana Isoveikka. Tää ei kyl nyt oo taas minulle. Joka kerta sama juttu ku itelle alan tekee. No onnex voi aina yrittää jotain muuta. Nyt on vähä semmonen tunne, et jeee, pääsen valkkaa jotain uutta kilkuteltavaa. Yhes lehes näin ihanaiset pitkävartiset pitsisukat, mut en tiiä osaisinko. Toi sukkahomma on mul vieläkii vähä hakusessa.

Töissä oli tosi kiva päivä. :)

Tässä Novitan kultalangasta neulottu olkainmekko ja Amorista neulottu shaali. Ohjekin löytyy; Novita -lehti 6/2002.

Boleron takia kesken jääny liivini ei meinaa enää saada minuu innostumaa. Vähä kerrassaa kuitenkin, ku ensin pääsin jyvälle missä ja miten oon tekemässä. Tästä tulee eestä kiinnitettävä liivi. Tää on siis titysti takakappale. Pitää ehkä harkita laihuttamista, vai onkohan tää taaskaan mulle... Mul on kyl näiden kokohommien kanssa aina epäonnea. En nyt kuitenkaa sano mitää ennenku pääsen sovittaa.

On jo pitkän aikaa tehny mieli alkaa virkkaa uusia kappoja olkkarin ikkunoihi ja ku löysin ihanan enkelimallin päätin hankkia langat. Nyt ois langat ja tekis miel alottaa, mut ku toi äskeinen juttu on kesken. Alotan ehkä kuitenkin :)

Lisäksi kattelin lehestä yhtä barbin -asustetta, jonka vois ehkä tehä jossain välissä. 

Nekku helmeilee. Saas nähä mitä tulee.

Nyt ois valmis tää anopille tehty jakku, jonka ohje on Novita kesä 2008 -lehessä. Malli numero 38. Lanka Malibu. Tohon eteen tulee viel joku nauha, jonka omistaja saa ite sommitella. Kuvien laatu on taas päätähuimaava, mutta ehkä niistä jotain näkee :) Tarkempaa kuviomallia kuvasin/ näytin jo maaliskuun puolella. Tää on nyt sitte etukäteissynttärilahja.

P.S. arvontavoitot on lähteneet matkaan... Kuvia muutaman päivän päästä, ettei yllätys katoa.

Heitin tossa pari päivää sitte meiän pojille -93 ja -92 haasteen, et jos tekee pipon, niin saa kympin. Silloin alko tapahtuu! Nuorempi alotti heti neulomalla ja eilen tuli valmiiksi kissapipo, jonka Nekku halusi sitte itelleen. Silmukat olen siihe luonut, mut muutoin poika hoiti ite homman. Lankana Mambo.

Vanhempi poika alko miettii, et jos puhaltais ilmapallon ja alkais liimaa sen päälle jotain, josta tulis pipo ja sit puhkasis pallon jne. Keksijän ainesta ehkä enempi tässä vanhemmassa?

 

Vihdoin sain valmiiksi nämä sukat, jotka on ollu mulla aina kylässä tms. mukana. Tosin kärjet tein eilen kotosalla, kun oli taas niitä purkuhommia...

Aukeneekohan toi sukkahommeli mulle koskaan kokonaan. Ei puhettakaan, et pystyis tekee kaikki kavennukset ilman eri ohjetta. Sit ne ohjeetki on aina erilaiset, ku kattoo eri paikasta. Nyt noi kärkikavennukset on kuitenki omasta päästä, ku ei ohjeet "auennu" mulle. Malli löytyy Suuri Käsityö -lehestä 11/1995, eli antiikkia, antiikkia! Lankakin on antiikkia. Vissiin jotain vanhaa 7-veikkaa laatikon kätköistä.

Täs on nyt vihdoin tuo aiempi neulejakun alku koossa M. Kuten huomaatte, se ei oo ees saman näkönen

Tätäkin versiota on purettu ja neulottu sen seittemän kertaa. Jossain olosuhteissa olisin voinu jo luovuttaa...     Mut ku tää ei tuu itelle.  Vähä oli semmonen olo, et katotaapa kumpi voittaa!! Ja taas purkamista. Tässäkin on taas viimenen kerros menny pieleen   :(  Se täytyy vielä purkaa. Mut sainpas tehtyä. Tästä nyt sitte vaan etiäpäin. Tää on nimittäin haaste! Edellinen versio oli minust melkein nätimpi. Siinä on sileää neuletta tossa alalaidassa. Olin tehny senkin väärin. Ilmeisesti se täytyy purkaa, vaikka olin niin säästämässä sitä, jos teen toisen jakun. Tässä kyl nuo tulppaaninnäköset jutut tulee paremmin esille, mikä on kait ohjeen tarkotuskin.

Tästä sitä taas lähetään iltavuoroon. Tänään ja huomenna.

Oma liivi Kauneimmat käsityöt lehestä ei oo yhtään edenny, mut piti vaan alottaa jo anopille semmosta lyhyttä pitsireunaista jakkua. Lankana on Malibu ja malli uusimmassa Novita-lehessä. En meinannu millään päästä alulle, purkasin moneen kertaan, sit tajusin, et min levee käsiala tekee siitä liian ison ja aloin tekee M:n sijasta S-kokoa. Nyt on S-koon alapitsihelma tehty ja ei voi ku todeta, et taitaa olla liian pieni. Jee jee! Tää oikean koon löytäminen on mulle aina yhtä vaikeeta. Siks en yleensä teekään kellekään mitään tilauksesta. Se on sit eri juttu jos teen jotain, jonka joku sen jälkeen omii.

Mulla on nyt niin paljo puikkoja, et päätin jättää tän näille puikoille ja alottaa toisilla kokoa M. Jos lankaa jää, tai ostanko sitte lisää kenties, teen S-kokosen loppuun, jos huvittaa. En kyl tiiä kelle, ku tää ei tosiaankaan oo minun väriä.

Niinpä vaan meni taas viikonloppu töissä. Ennen oli töitä n. joka 3. viikonloppu. Nyt on kääntyny päinvastoin. Viime viikonloppu iltavuoroa, nyt aamuvuoroa :) Mikäs siinä. Kivahan niiden mummojen ja pappojen kanssa on touhuta. Vaan kivempi ois kyl tietty olla kotona, kun muukin perhe on.

Nyt tulee jo vähä hitaammin valmista tässä minikoossa, ku on isompaakin keskenerästä. Hame, toppi ja poncho.

Yllä on liivin takakappale Kauneimmat käsityöt -lehestä. Se on nyt kainaloiden kohalla. Tää piti tehä ihan jostain muusta, mut se alko tekeytyy vaaleenpunasesta Isoveljestä. Outoa :o

On se kummallista miten sitä väsähtää, ku kukkuu kaiket illat liian myöhään ja herää ennen kuutta töihin lähtöä varten. Töissäkin on ihan hulabaloota koko ajan. Päivät menee ihan siivillä. Nekku virkkaa koukku sauhuten tossa vieressä ja miä tuijotan ihan tööttinä tätä kuvaruutua. Höh.

Nuorempi poika on 10 vuoden oottamisen jälkeen kasvanu vanhemman ohi pituudessa. Kysyttyäni vanhemmalta miltäs nyt tuntuu, niin vastaus oli tämä; "Ei haittaa yhtään! Mitä pitempi varsi, sitä himmeempi lamppu!"  Että sillee.

ARVONTA

Oonkohan jäämässä koukkuun näihin barbinvaatteisiin? Tää on niin mielenkiintosta, et edellistä tehessä miettii jo seuraavaa. Pikkuriikkiset osat on kyl kieltämättä vähä turhauttavia, mut kun koko setin saa valmiiksi lopulta niin nopeesti.

Noi punaset läntit on olevinaan kirjottuja kukkasia, vaikka ne ei nyt kuvassa oikein näykään. Seuraavat on jo tekeillä :)   Oikeastaan ooteskelen langantuojaa, ku tuttava pyyti tekemään yhtä jakkua Novitan viimesestä lehestä. Parit sukatkin on kesken, mut niitä teen vaan ku  oon kylillä. Mulla on tämmösiä pakkotoimintoja ;)  

Näin kauheeta unta, et avasin sähköpostin ja siel oli joku ihan tärkee tiedote jota aloin lukemaan. Yht ´äkkiä näin alareunassa pienen lootan, jossa luki et tiedostokysely meneillään. Yöllä herätessä mietin et oliko totta vai ei ja meniköhän kone sekasin. Yrittääkö joku soluttautua meiän tietokoneelle. Sit tuli mieleen että siinähän luki vielä et käsityötiedosto.     (Eli tiedosto, johon tallennan kaikki tehdyt työt). Heh heh. Ei täs taida unientulkitsijaa tarvita tietääkseen et blogit pomppii unissakin.

 

Tää on nyt tänää taas vähä hidasta touhua. Kärsivällisyydellä sain kuiteskin tän barbinvaatesetin näkyviin

Jämälangoista neulottu kotelomekko ja virkattu hartiahuivi.

Huomenna alkais 3 viikon loman jälkeen taas työt. Huh huh.

Itelleni pelotteeksi kasasin kaikki löytämäni keskeneräset koukkuu- ja puikotustyöt yhteen. Nyt ei kyl pitäis alottaa enää mitään uutta, vai mitä Sartsa?

Mut pitäähän eri tilanteisii olla omat hommansa? Oon selaillu vanhoja käsityölehtiä vuosien varrelta, ku ne vaan pölyyntyy varastossa. Sivuun oon laittanu kaikki, joissa on jotain täl hetkel kiinnostavaa. Tää alemman kuvan työ löyty sieltä. Oon jopa ottanu käyttöön varastossani pitkään olleita lankanyssäköitä. Katotaan saanko mitään näistä ihmisten ajoissa valmiiksi :)

Lapaset. Kuvakulmissa alkaa jo mielikuvitus näköjään loppumaan.

Sain huomata, etten vieläkään osannut tehä kiilapeukaloita samalla tavoin molemmissa lapasissa. Niitä tässä on ollu tarkotus harjotella. Uusi yritys täytyy taas pistää vireille. Selkämyksessä kulkee kaksi pientä palmikkoa rinnakkain.

Eilen luin Katiijan blogista Korian ABC:n neuletapaamisesta (4.2. klo 17.30 eteenpäin), ja aloin vähä harkita sinne lähtöä. Yritän houkutella yhen tutunkin mukaan. Käyään aina muutenkin toisissaan pitämässä "kudontapiiriä".  Oishan se kiva nähä muitakin puikon ja koukun -viemiä ihmisiä.

Arvonta jatkuu.

Kattokaa ja ihmetelkää

Kuvassa on taas liian iso malli, tai liian pieni slipari. Ullan ohje on kyl tosi ihana, mut menin sitte tekee sen 2-kertasesta 7-veikasta, ku sitä sattu kotona olemaan! Asiathan pitää aina tehä heti, ku ne tulee mieleen, vai mitä? Ei kannata varttua yhtään paremman lopputuloksen saamiseksi. Tää sama ohje on itse asiassa yhden koon, joustavuutensa takia.

Nyt siis tämän ihanan liivin uusi omistaja on, yllätys, yllätys; Nekku! Tää on sille ihan sopiva. Meikäläisen piti sitten ensin ahtaa se päällensä. Sain muuten vetoketjun ommeltua käsin tosi hyvin paikoilleen. Kiitos teiän ohjeiden, joita kerran mulle kysyessäni annoitte.

Mitä tästä opin? Luultavasti en mitään. Aattelin kyl seuraavaksi iskeä näppini barbi-nuken vaatteisiin. Koko vois olla helpompi säätää.

Nää Mambo-kämmekkäät on ensimmäiset ja viimeset laatuaan, jos kukaan ei kerro mulle miksi tämmösiä tehään ja milloin niitä pietään!! Eikös näissä palele sormia???  Halusin tälläset tehä, ku näitä näkyy olevan muillakin tekosessa. Sit ku näitä kattelin, niin en voinu ku ihmetellä käyttötarkotusta. Heti tulee lisää, jos kerrotte vastaukset kysymyksiin. Mambo-mallin kädet on liian isot, ku varsinainen poseeraaja on menny jo nukkumaan :)

Ainakin Hannaliini ehkä huomaa, et tässä on saatu inspiraatiota siitä Greenday -sliparista. Siinä on tommosta joustinta helmassa. Liivi on tosiaan jo muutoin valmis, mut ei oo vetoketjua, vaikka mulla on niitä melkonen varasto. Pitää siis mennä vetoketjukauppaan. Malli on kyl tosi kaunis. Toivottavasti mahun siihen kunnolla, ku se on niin jäpäkkää neulosta, johtuen siitä etten uskonu (taaskaan) lankaohjeita.

Sukat vailla kuvaa valmistuivat eilen. Ne on ollu mulla kassissa "matkakäsitöinä" ja eilen ne oli taas mukana kun kävin kattomassa mummoa terkkulan vuodeosastolla. Mummon paleli jalkoja, joten kilkutin sukat loppuun, päättelin ja vedin ne hänelle jalkaan. Ei siis kuvaa. Lankana punainen Nalle color.

Eilen alotin liiviä Ullan ohjeella. Saas nähä mitä tulee. En taaskaan uskonu lankaohjetta (eipä taida ylittää uutiskynnystäkään tämä tieto) ja melko jäpäkkää tulee. en raaski kuiteskaan enää  purkaa ku on jo sen verran pitkällä ja on niin nätti malli, et ei voi ku ihailla. Osaaks meikäläinen muka tämmöstä tehä? Lopputulos se kyl vasta ratkaisee.

Koska tää ei oo pääkallovapaablogi, voin hyvin esitellä viimeisimmän valmistuneen työn, eli samanlaiset lapaset, kuin tein joskus muinoin pojalleni. Hän ei niitä pitäny, joten otin ne omaan käyttöön. Työkaveri näki ne ja pyysi tekemään pojalleenkin samanlaiset. Yritys hyvä kymmenen, näistä tuli vähä pienemmät. Toivottavasti sopii pojan räpylään.

Luulin ensin tekeväni "paksusta" Isoveikasta, mut eihän se ollu riittävän paksu, joten otin kaveriksi 7-veikan, jota sattu kotoa löytymään. Valkonen on Isoveikkaa. Malli on muutoin oma, mut kuviot otin jostain lehestä ekoihin lapasiin ja niistä nyt näihin.

Lupasin ennen joulua tehä yhelle miehelle pipon ja se meinas ihan jouluhötäkässä unohtuu. Tässä se nyt kuitenkin on. Parempi myöhään ku ei millonkaan!

Tuhat kuvaa voi näköjään kertoa vähempi ku muutama sana. Selvennys siis tuohon kuvaan, joka kiiltelee just kriittisistä kohista. Lankana musta 7-veikka. Ensin resoria, josta käännös. Loppu pipo ruudullista; 10silmukkaa oikein, 10 nurin (30s puikollaan). 10 kerrosta näin ja sitten vaihtuu päinvastoin. Ei tullu näin tehden ihan perusmallia.

Tässä lämpimiä odotellessa valmistui kesäpipo. Täytyy tunnustaa, et siitä piti alunperin tulla semmonen vauvanpipo, ku aiemminkin, mut tää Marine-lanka (Novita) olikin senverran venyvää, et huomasin jo alkuun tulevan liian iso. Koska pipolla ei ollu kiirettä päätin tehä semmosen ku tulee, eli tämmösen

Pipo on helmineuletta ja kukka tuo vähän näköä. Kukkien malli on ollu joskus Novita-lehdessä (ainakin siellä). Nyt tein ihan mukaellen muistin mukaan. Tässä toinen aiempaan karvapipoon toivottu kukka (ei siitä kyllä paljo nää ku on niin musta)

Tää on vähä oudon näkönen, mut se on tehty just niinku yks tuttu pyysi (oli nähny jossain mallin). Arvelin jo heti, että ei varmaan tuu samanlaista ohjeiden perusteella, ku en oo ite nähny pipoa valmiina. Lankoina 7 veljestä ja Tango Star. Molemmilla lähtee 1o1n; 10 kerrosta (sit pelkkää oikeaa loppu pipo), pelkäl veikal 5krs, molemmil 10krs jne. Silmukkamäärät yms. kavennukset otin omasta päästä. Noi paljaat raidat ei pahemmin näy, vaikka vetelin tiheällä kammalla karvoja sivummalle.

Napitkin nyt kiinnitettynä, eli valmis on

Ohje on Suuri Käsityö- lehdessä  1/08  malli nro1. En oo oikein tyytyväinen tuohon takakappaleen niskaan, kun siihen ei tullut ohjeen mukaan ollenkaan sitä niskakavennusta, vaan ylä-keskiosa on ihan suora. Niskaosa on vähä hönön näkönen. Lanka ei ole ohjeenmukaista, vaan löysin omista kätköistä Sofil -nimistä lankaa vuosien takaa. En tiiä onko sitä enää olemassakaan. En tiiä onko vauva tyttö, vai poika, joten väri oli ensin vähän ongelma. Päädyin keltaiseen, mut varmuuden vuoksi siniset raidat, kun luulin et lanka ei riitä. Sitähän jäi viel vaikka kuinka, kun on niin kevyttä.

Jotain on nyt valmistunutkin, kun töitä on kesken kuinka ja monta.

Tää on vähä hassun näkönen viritys, enkä tiiä kuka tätä nyt sitte pitää, mut ihan kiva oli tehä. Malli on uuessa Novita-lehessä. Voi tehä millä langalla vaan, mut tää on Samosta, jota löytyi kotoa. Bolero neulotaan tasona ja hihat ommellaan päistä vähän kiinni--pitsiä kaikkiin reunoihin. Äippä sano et tää on röijy, kun se on tehny aikoja sitte neulekoneella vastaavanlaisia kapistuksia.

Tein nää ihan innolla, toisenkin sukan lähes valmiiksi, kunnes tajusin et jatkoin ihan eri langalla (paksuus&väri). Toinen sukka jäi siis tekemättä. Jee jee! Vähänkö patittaa. Mihin miä vielä joudun noiden sekakerien kanssa, joista ei enää oo satavarma mitä ne oikein on? Eri värjäyksestä tulleet samat langatkin on lähes aina eri sävyisiä. Pitäis olla vyöte ja sarjanumero. Tai sitte pitäis ennen työn alottamista kattoo kuinka paljo sitä lankaa on! No sehän onkin sitte jo vaikeampi juttu...Pitäis aina ajatella ennen ku tekee (sama ku puheissaan), mut minkäs teet, jos ei tunnu olevan aina siihen tarvittavia välineitä. tässä on nyt kumminkin tää pipo (tupsut Valo-Annia) ja se toinen sukka, jotka piti tulla yhelle vauvalle. Ei se oo kyl viel syntynykään, joten ehtinen tehä uusia versioita.

 

On tää elämä ihmeellistä, miten sitä välillä mennään ylämäkeä ja välillä alamäkeä. Toisessa päässä aina tietää et kohta vaihtuu suunta. Ihminen on niin pieni tässä karusellissa. Onneksi on olemassa läheisiä ja ystäviä. Nii ja tietysti musiikki on ELÄMÄ. (Ompa muuten tosi hyvä levy, jonka lainasin kirjastosta; Rajaton laulaa ABBAa. Erityisesti tää Voulez-Vous kuulostaa tosi kivalta, vaikka en ABBAa oo varsinaisesti koskaan kuunnellu). Äsken kävin räntäsadelenkillä. Fiksua. Olin ihan likomärkä. Mut mitäpä sitä ei urheilun eteen tekis...

Oon saanu taas jotain tehtyäkin. Tässä Huopasesta lapaset, jotka ei oo vielä nähny pesukonetta. Hassun näköset.

Tässä viimeisin karvapipo, tehty viime vuoden puolella, päätelty vasta nyt. Lankoina Tumman violetti 7-veljestä ja lila Tango (vanha).

Tässä se lämmittää vanhaa -40 tai -50-luvuilla käytettyä maitokannua. Kannuja käytettiin irtomaidon ostamiseen. Joku auto toi tiettyyn paikkaan johonkin kylälle maitoa kannuihin. Sieltä ihmiset kävivät hakemassa maitonsa ja toivat tilalle tyhjän kannun seuraavaa kertaa varten. Tämä oli ennenkuin maitoa alettiin myydä pusseissa, jotka sitten laitettiin kotona muovisiin kaatokannuihin. Sen ajan miäkin muistan. Sitten tulikin tää purkkimyynti.

Nyt joutuu odottamaan viikonlopun yli, ennenku taas on mahikset löytää niitä lehtiä postilootasta! Vähän niinku epäreilua, ku tää täällä oottaa niin kovasti!

Näin yöllä semmosta unta, et kuulin kun jotkuu jutteli (en tuntenu), et vähä tyhmiä noi blogit kun ihmiset vaan käy siellä kirjottamassa mitä ne on milloinkin tehny; välillä jotain käsitöitä, välillä on siivottu sitä sun tätä.    Vissiin se johtuu siitä ku mieheni nauro mulle illalla ku näytin et laitan kaikki "urheilusuoritukseni" blogiin. Nyt siellä on siis jo 1 sauvakävelylenkki. Lisäksi ilmoitan, et pesin äsken jääkaapin. Aika suorituksiä nämä! Eikö oo kiva ku nyt tiiätte nämäkin?

Laitanpa tähän muutaman kuvan joskus valmistuneista töistä, kun ei uusia ole. Tosin eilen kaivoin esiin kankaan ja tein siihen silityskuvan, jonka maalasin kangasväreillä. Se on vielä vaiheessa, enkä tiiä mitä siitä kankaasta tekisin.

 

Aloitan tämän uuden vuoden näyttämällä viime vuoden viime päivinä valmistuneet sukat min miehelle. Hän oli ite valinnu langan; Nalle color. Ehti ostaa sitä jo 2 kerää, kun käytin johonkin muuhun osan siitä edellisestä. Hämmästyinkin, kun olivat ihan eri väriset kerät, kun eri värjäyserästä. Täs ne sukat nyt sit on

Vyötteessä oli tosi helposti selitetty kantapään teko, joten se palautui nopeasti mieleen edellisistä sukista. Kerä ei menny kokonaan. Nää on kokoa n.41.  Yritin tehä yhtä aikaa molempia ja alotin toisesta päästä kerän sisältä, mut niistä tulikin ihan eriväriset, vaikka äkkimältään näyttäis olevan ihan ripokirjavaa. Yksitellen oli tehtävä ja varsi tulikin sitten samanvärinen.

Tämmöiset väkerrykset sai pappa joulupukilta. Toi minun lapasmalli on kyllä kertakaikkiaan hanskamainen. Mikähän siinä oikein menee pieleen? Pitäisi varmaan opetella se kiilapeukalo. Musta lanka on Ainoa ja kirjava ehkä Teddyä, en oo varma.

Joulunpyhät alkaa olla ohitse ja arki koittaa. Jouluna olen aloittanut mieheni pyytämät sukat Nalle colorista. Oon oikein aatellu aiemmin, et alotan ne sitte jouluna. Jouluna pitää yleensäkin olla joku käsityö tekeillä, se on jo vähän niinku perinne. Nallen vyötteessä onkin tosi fiksu ohje sukille, meikäläinenkin ymmärtää. Toinen on kohta valmis. Kantapään tekeminenkin meni kuin vettä vaan!! Hämmästytin ittenikin. Viimeksihän purkasin useita kertoja.

Pojalle sain lapaset valmiiksi. Tai hanskoiltahan nuo näyttää, on niin leveät. Kun tajusin et kiilapeukalo ei oo ainoo vaihtoehto, niin nyt on parit lapaset valmistunu. Harvat lapaset, saatikka sukat oon elämässäin tehny. Näissä ainoa kriteeri pojan puolelta oli, et pitää olla yksväriset.

Vihdoinkin sain valmiiksi jotain, jota itekin voin pitää

nimittäin tämä pipo. Harvoin piän pipoa, mut ehkä siks, ettei mul oo ollu sopivanlaista. Tää on kiva. Malli on oma. Lankana 7-veljestä ja rastat Huopasta, jota ois saanu olla enemmän, mut voinhan lisätä rastoja myöhemminkin, kun saan lisää lankaa. Huono puoli tossa nyt on taas se, et toi lanka kutittaa... Muuallahan se ei osu ihoon, kun otsalla ja pistää raapimaan kyl ihan kiitettävästi. Sisulla kuitenkin pidän, kun kerran tykkään.

Vihdoinkin sain tämän ikuisuudelta tuntuneen projektin päätökseen. Opettelin siis siinä yhessä kaulaliinassa viimein tekemään palmikkoneuletta (perus) ja aattelin sitte soveltaa sitä johonkin muuhun. Tein Nekulle tämän pitkän neulehameen oikein, nurin 30s, ja kymmenellä silmukalla (ja 20 kerroksella) palmikonpätkiä limittäin. Lankana Novitan Nalle color. Pyöröpuikoilla.

Tässä tää palmikonpätkä, joka ei ainakaan kuvassa ollenkaan erotu itse hameesta, joka on kuvattu takaapäin. Takana halkio.

Mallilla on tainneet jäädä housut hameen alle kuvattaessa, siitä muhkurat...

Meikäläinen kun ei osaa tehdä vetoketjua esim. villatakkiin. Voisiko joku neuvoa, mikä siinä on se niksi? Tässä yksi, johon aikani yritin ja sitten tein napit, jotka nekin menivät pieleen ja vetävät joka suuntaan.

Tämä on oikein epäonnen tekele muutenkin. Siihen piti tulla huppukin, mut eihän sekään onnistunu ja kauluskin on nyt ihan mölö. Tällästä sitä sitten näkee, kun ohjeet on omasta päästä, niinku linnunpönttö. Alas piti tulla nauhakuja, mut nauha ei sopinu kuvaan, ku ei ollu sitä huppuakaan. Sutta ja sekundaa tämäkin.

Melko pienet ostot tuli tehtyä käsityömessuilta. Mieli ois kyl tehny enemmänkin, mut ku ei rahapussi anna myöten. Sydänpiparikynttilöitä ostin pari pussia (4kynttilää), 2 arkkia tarroja (toinen on Nekun, joka halusi myös takana näkyvät kivet), kullanvärisiä aukollisia korttipohjia ja taskupeili kivikoristein. Ai niin unohtu kuvasta:

pakkaus paperinarukukkaköynnös-tarvikkeita ja Nekulle pari rannerengasrautalankaa ja niihin helmiä. Kyllä on nyt taas tekemistä, jos vaan joku tekis. Miksiköhän pitää aina hamstrata kaikkea? Jos käyttäis kaikki jo olemassaolevat jutut pois, niin tulis vaikka kuinka paljon valmiita juttuja, mut ku aina on ruoho vihreämpää aidan takana. Nyt en kyl osta vähään aikaan mitään.

Kyllähän siellä messuilla oli jos jonkinlaista käsityöyrittäjää myymässä tuotteitaan; oli tosi erikoisia malleja, joita en osais vaikka täysii yrittäisin (niitä on kyl aika paljo...) ja "tavallisia" malleja, joita en ollut ennen nähnyt, joita siis periaatteessa voisi tehdä itsekin, jos vaan joskus ehtisi ja olisi inspiraatio kohdallaan. Vähän jäin haikailemaan semmosten pienten kangaspuiden perään. Isompia en pysty käyttämään, ku ei kädet kestä sitä lyömisvaihetta, mut semmoset pienet, kokoontaitettavat vois olla kivat.      Vieläkin ihmettelen sitä väen paljoutta. Onnettomat mentiin sinne ja ajateltiin et syödään siel sitte jotain, mut ku ruokapaikkoihinkin oli kymmenien metrien jonot! Sämpylöillä sitte pärjättiin lähes koko päivä ja ekalle huoltsille sitte syömään, ku pois lähettiin.

Näytänpä nyt tähän samaan syssyyn vielä miten se min hameentekele edistyy. Tosin piti oikein ääneen ihmetellä, et onko tää meiän neiti nyt viime kuukauden aikana vielä venähtäny, ku ei loppupää meinaa tulla vastaan ollenkaan. Haluan nimittäin et hame on nilkkoihin asti.

Vieressä on piponalotustekele, valkonen 7-veikka. Toi hamehan on Nalle coloria. Huono valinta sinänsä, et ku oon yrittäny käyttää just oppimaani palmikkoneuletta pätkittäin säännöllisesti, niin ne ei nyt näy ollenkaan. Hyvällä mielikuvituksella ne voi nähä. Ehkä ne kuitenkin pikkusen näkyy ku hame on päällä ja venyy leveyssuuntaan, on nimittäin muuten joustinneuletta.

Tässä on minun rakas kotivillis, joka on niin ihanan pehmeä, mul on nimittäin vähä arka hipiä...

Eihän tässä voi mitään uusia kuvia näytellä, kun on joulukin tulossa! Ainoo uus ja sitäkin odotetumpi on vielä tulossa kun löytyy kamera (on ottanu jalat alleen, joku on tainnu kuvata autoja...). Nekku on nimittäin tehny virkkaamalla lapaset! Ihan ällikällä ollaan tässä vieressä katseltu, kun neiti teki ensin semmosen peukalotupen, josta hän ilmoitti tulevan lapasen. Sanoin että antaa mennä vaan ja jos valmista tulee niin saat jonkun yllätyksen. Mitään neuvoja ei nimittäin tekijä ota vastaan. Hän siis jo osaa... Kyllä on koukku heilunu ja tänä aamuna oli lapaset valmiit!

Aurinko paistaa ja pakkasta pikkuisen  ilmassa. Sitä luvattua lunta ei vaan oo näkyny,  tai no eilen vähän höytyili. Vapaapäivä ja huomenna myös. Huomenna meen sovittaa piilolinssejä, rillipöllö kun oon, ei oo mulla niitä moniin vuosiin ollukkaan. Ennen oli useitakin. Kokeilen onko ne yhtään parantunu siitä. 

Kenkävarastoomme tein tänään inventaarion, kun aina tuntuu et lapsil ei oo kenkiä ku vuodenaika vaihtuu. Pienimmäl on kyl varmaan kymmenet! Saa reppana aina toisten vanhat. Löysin myös RAKKAAT talvikenkäni, jotka meinasin  jo viime talvena heittää pois, kun ne on ihan rikkikin. En sit onneksi ollut raaskinutkaan. Taidan vetää ne taas jalkaani, menee ne ainakin kuivemmalla kelillä. Mul ei oo ikinä ollu noin mukavia kenkiä, vähä semmoset maihinnousukenkien tyyliset. Jos ostan sit paremmat "kyläilykengät".

Lämpöstä päälle vaan ja pihalle. Täs Nekun villatakki. Malli omasta päästä, lankana Tangoa jonkun muun vaaleanpunasen langan kera. Kaula-aukko ois saanu olla vähän pienempi.

 

Mukavaa marraskuuta kaikille lämpimien lankojen keskellä. Muistakaa pitää sydämellisyys mukana näin joulua odotellessa!

  

Nyt tulee karvalangasta pipoja. Täs on ensimmäinen. Tavallista Tangoa ja oisko ollu Woolia yhtäaikaa. Tälle on jo olemas kaulaliina parina.

Nyt sain otettua kuvan valmistuneesta merimiesliivistä. Lanka on Marinea. Työ on aloitettu jo kesällä, mutta olen tehnyt sitä vain silloin, tällöin. Ei se nyt oikein talviselta näytä, mut pitkähihasta alle vaan.  Malli on taas omasta päästä musta-tuntuu-periaatteella.

No nyt on pidetty runotapahtumaa kaiken päivää ja se on tältä erää ohi! Tältä erää tarkottaa sitä, et se järjestetään  alkuvuodesta tällä paikkakunnalla uudelleen. Mut siihen on viel aikaa, sitä paitsi se meni tänäänkin ihan hyvin.

Tässä kaulaliina, johon harjoittelin palmikkoneuletta, joka on minust ollu aina tosi vaikeen näköstä. No eihän se sit ollukkaan. Turhaan oon pelänny vuosikaudet sen vaikeutta. Vieressä hameentekele tulos Nekulle ehkä joulujuhlaan. Siinä teen palmikonpätkiä "järjestyksessä sikin sokin".

Siniselle langalle en tiedä nimeä, mut punanen on Nalle coloria.

 

Pitää kaivaa kuvia vanhemmista jutuista, kun ei voi näyttää uusimpia. (Joulun alla ei saa olla niin utelias!). Vihdoinkin pääsin eilen tekemään jotain, kun en oikeastaan viikkoon ole ehtinyt /jaksanut mitään. Ainoa, josta voin kertoa on taas yhdet nukenvaatteet vaaleanpunaisesta Tennesseestä. Kuvaa tulee,  kun saan sen valmiiksi. Vähän himottais tehdä myös, olikohan se uudessa Novita-lehdessä, niitä ihania talvisia nukenvaatteita. Meillä ei kyl kukaan oikeastaan enää leiki nukeilla, mut voishan niitä antaa pukinkonttiin, tai pitää sitten vaan koristeena.

Nekku alkoi tehdä valtavan pitkää juttua, josta piti ensin tulla neliö, mut kun vähän toppuuttelin, niin siitä tulee sitten kaulaliina. Tosi pitkä sellaiseksikin.

Kuvas on Valo-Villestä tehty villatakki. Lankakokeilu. Muuten tosi kiva lanka, mut ihan liian pehmosta. Jo parin käyttökerran jälkee alko kyynärpäät kulua. Ohje löytyy Suuri Käsityökerho -lehdestä 3/2006. Siin oli äidille ja tyttärelle koot. Tää on se pienempi, mut meinas tulla liian pieni, joten lisäilin kerroksia. Etuosahan on siis tehty virkkaamalla ja muu neulomalla.

Kaiken sen purkaamisen ja neulomisen jälkeen nää on tässä! 2 viikkoa työtä ja tuskaa.

Arvaattekin varmaan mitä poika sano näistä ensimmäisenä. Eli näähän on ihan eriväriset! No niinhän ne onkin. Ihan tarkotuksel tein... Lanka 7-veljestä Kantri, enkä tosiaan suonu enää ajatusta raitojen tasaamiselle! Se ois ollu mulle jo täysin ylivoimanen tehtävä: Mission Impossible. Mies toivo nyt itelleen sukkia. Luulin et vitsaili, mut oli kuulema tosissaan. Lupasin tehä ne vain yhellä ehdolla: niitä on sit pidettävä koko ajan, paitsi kun ne on pesussa!

Sain  talvivaatteet laiteltua kaappeihin ja näiden duovillisten (Novita Teddy, oma malli) myötä tulin vain kertomaan, että lähen tästä nyt purkamaan siitä tekeilläolevasta sukkaparista molemmat kärkikavennukset. Toinen on liian pitkä ja toinen, josta piti tulla lyhyempi, onkin jo liian lyhyt. Tää homma alkaa jo pikkuhiljaa maistua ihan puulle. Ettei vaan jäis viimosiksi sukiksi... 12 päivää oon jo niitä väsäilly ees sun taas.

Kaikkien väärin tehtyjen juttujen jälkeen toinen sukka on nyt valmis. Vain varsi onnistui hyvin. Kantapohja jäi kokonaan tekemättä ja jouduin sivukavennusten jälkeen purkamaan sen kokonaan. Suurella työllä ja monen tuella sukka eteni kavennusten jälkeiseen vaiheeseen. Tein tosi pitkän, kun tulee melko isoon jalkaan. Kun aloin kaventaa huomasin, että ei se silleen kavennetakaan, kun olin tajunnu ja kavennukset pitää alottaa jo paljon aiemmin. Ei kun purkamaan. Keräsin silmukat ja huomasin, että vielä liian pitkä. Purkamista. Silmukoiden keräystä. Hieno sädekavennus päähän sekoittamatta joustinneuleenpätkää, jota olin kuljettanut varresta saakka mukana. Päättely ja toteamus, että koko on n.48 siro! Luovutin illalla ja katson uudestaan myöhemmin... Ei voi olla näin vaikeaa. Tää on kestäny niin kauan, et uskon unohtaneeni jo ne kantapääkavennusjututkin! Uskomatitonta, mutta totta!

Kukkakoristepipo

ja karvapipo, lankana joku pohjalanka ja seassa Tangoa.

Tästä oli ihan pakko ottaa kuva!! Tähän ei nimittäin kovin moni pysty! Huomatkaa, oon tehny tässä jo koko kantapää-kavennuksen (niin kuin oon sen ohjeesta ymmärtänyt...)! Jossain vaiheessa olisin tarvinnut toisen sukkapuikkosetin, kun ei puikkoja ollu tarpeeks. Tässä vaiheessa on käytössä enää 2 puikkoa, kuten huomaatte! Nyt taas ymmärrän, miksi en tykkää sukkien tekemisestä! Ennemmin teen vaikka mitä muuta. Ne lapaset oli vähän sama juttu, mut ne sentään näyttää lapasilta. Tästä suunniteltiin jo sekä kännykkäkoteloa, joulusukkaa tai hanskoja. Kätevä 2-reikäinen malli!  Toivottavasti kuva tuo iloa muidenkin päivään!!

Tässä ne nyt on! Eikä menny kun n.3 päivää. (Huom. edellisissä meni 2 viikkoa, kun tein sillä peukalokiilalla). Lapaset ei tosiaan oo min vahvin ala. Yllättävän tasasesti on menny toi 7-veljestä Kantrin väri, vaikka en yhtään kattonu alotuskohtia. Jos tarkkoja ollaan, niin toi kärki ois saanu olla pitempi, mut onneks pojan sormet oli sittenkin hitusen lyhyemmät ku min. Saatanpa tehä uuetkin lapaset viel tässä elämässä, kun sain homman alulle. Joskus osaan ehkä tehä sen kiilapeukalonkin ilman tuskaa.  

Edellisen tehtyäni tein mukaellen toisen samanmoisen. Se valmistui ihan juuri. Vähän isompi olis saanu olla. Alaosa on leveämpi, kuin yläosa, eli olevinaan kellohelma. Yläosassa reikäkerros, jossa nauhan paikka. Korvat nyt pyöreät. Eihän tommosta vaaleanpunasta eläintä kyl oo olemassakaan, ellei sitten se kuuluisa Möhköfantti. Lankana vaaleanpunainen Palma.

Pupuliivi valkoisesta Palma-langasta. Ohje lehdestä Novita kevät 2006 ekstra.

Siis hei! Meikäläinen osas tehä lapasen ilman ohjeen kyttäämistä! En malttanu käydä eilen nukkumaan, ennen kun sain koko lapasen valmiiksi (vain toinen puuttuu..). Poika on kinunnu lapasia jo pitemmän aikaa, ja vaikka teen mitä muuta niin lapasia ja sukkia en tykkää tehä. Aiemmin tuskalla väsäämäni pääkallolapaset on käyttämättöminä, kun niitä ei voi pitää, kun on kuva. Jaa.  Vai niin on.

No, otin sitte itteä niskasta kiinni ja aloin tehä. Mul on ollu aiemmin semmonen ohje, jossa peukalokiila tehään lisäten silmukoita, mut nyt minuu muistutettii, et eihän koulussakaan aikanaan niin opetettu, vaan jätettiin ne silmukat siihen odottamaan. Semmosen "peukalo keskellä kämmentä"-lapasen sitten sain aikaiseksi. Nää on kyl just niitä lapasia, jotka pyörii käsissä ku ei tiiä kumpaan käteen laittais, mut hei, siitä tuli lapanen, ja yhes päiväs! Lankana on 7 veljestä Kantri. Kuvankin voitte saada, kuhan saan sen toisenkin valmiiksi...

Kohta voi jo ajatella, huom. ajatella, sukkienkin tekemistä.

Naulakkoneulontaa tai -virkkausta (kumpaa nyt onkaan) sillä tosiaan tein. Teetin yhdellä tutulla tommosen naulakon, jos on 9 tappia 10cm:n välein. Ensin yritin liian vähällä lankamäärällä, mut sit tajusin ottaa mukaan n. 10 erilaista ja paksuista lankaa. Osa oli aika ohuita. Sai hyvin noita vanhoja pyörimään jääneitä keriä käytettyä. Tätä huivia voi nyt sitten pitää  leveänä hartioilla, tai kapeana kaulaliinana. Tässä vielä lähikuvaa.

 

Oon miettiny, saisko tolla tavalla tehtyä kumminkin siitä ohuemmasta langasta esim verhokapan.

Kerrankin tein itelleni jotain, jonka hyväksyin käyttöön. Novitan (tietysti) Malibu-langasta toppi, jonka ohje on Novita kesä 2007-lehdessä malli nro 39.

Toisinto aiemmista nukenvaatteista. Nyt settiin kuuluu nuken mekko, hattu ja käsilaukku, sekä nuken omistajan käsilaukku.

Tämmönen lyhyt neuletakki tytölleni syntyi siitä aiemmasta koolausyrityksestä. Ei siis siitä joka muuttui valkoiseksi, vaan uudemmasta yrityksestä. Tämän langan nimestä ei ole hajuakaan, paitsi että se on Novitan. Se on tuolta varastostani jotain vanhaa lankaa, johon ei ole varmaan ollut vyötettäkään, kun mulla on noita puuhapusseja.

 Ihan iteltänikin salaa aattelin sitäkin, et kun jotkut punnitsee lankavarastojaan, että pitäiskö minunkin... En uskalla kaivaa niitä kaikkia yhtä aikaa esiin. Ei tunnu niin paljolta, kun ne on niissä laatikoissa. Kukahan tekis niistä kaikista jotain! Olen kyllä melkoinen hamsteri. Kangasvarastosta ei edes puhuta.

Pipon lanka Novitan Valo-Annia ja rastat tällä kertaa Woolista.

Löysin vanhaa Teddymäistä lankaa varastostani. Siinä vaihtelee värit mukavasti. Pipon päälle kiinnitin Huopasesta pyöriteltyjä nyörejä ja pesin pipon koneessa. Poika tykkäsi tästä. (Tää on ilmeisesti ainut siisti paikka meillä, kun suurin osa kuvista on napattu ton rakkaan viuhkani edessä).

Kukkakoristeiset pipo, kaulaliina ja säärystimet. Mukana Tango Funnya.

Novitan Palma-langasta vyötteessä olleen ohjeen mukaaan tehty tekele. Ei tuntunut omalta, joten sekään ei ole enää minun. Taidan olla liian kriittinen. Aina kun teen itelle jotain, niin ei tuukkaan muka mieleinen.

Tässä taas yhdet tuskallisen hankalat luomukset. Lapaset ja sukat ei tosiaan ole minun alaani. Ohje pitää olla vieressä, että nosta silmukka sinne ja lisää toinen tänne. Kuviotkin vähän kiristää keskellä. Ne on otettu jostain tuoreehkosta Novita-lehdestä. Nyt kun tota kuvaa katsoo, niin näyttää kuin ne olis saman käden lapaset. Ei ne kyl oo.

Arvatkaa onko pehmeitä? Ostin näihin kaupasta sisätyynyt.

Näitä vanhoja kuviani tässä esittelen, kun harjoittelen tätä touhua.

Tää on kyllä sileääkin sileämpää, tää vanha Tango. Starit, Funit yms. on tosi karkeita ja jäykkiä. Tää vanha käy herkällekin hipiälle.

Lapasten tekeminen ei minulta suju kun työllä ja tuskalla. Pipo sen sijaan tulee jo ihan "hihasta".