Elämän pieniä iloja, kun paprika on sisältä ihan erinäkönen kun luulet :D
Just kotiuduin soittoharkoista. Meil on tammikuussa tulossa iso konsertti, jossa esiintyvät kaikkien lähikuntien orkesterit yhteisessä kokoonpanossa. Aikas mahtava oli soittaa, kun paikalla oli valtavasti soittajia. Mikä mukavinta, paikalle tuli huilisti, joka ihan MIELELLÄÄN soitti piccoloa huilun lisäksi, niin minun ei tarvinnukaan. Se vaatii niin paljo enempi harjotusta äänellisesti, että ei se oikein mallikkaasti minulla soi. Kas kun piccolo ei ole ollenkaan kaikkien huilistien "ystävä". Ohjelmisto on kappaleita laidasta laitaan, mukana on kuulemma laulusolistikin joissain kappaleissa. Osa on pitkiä puhallinorkesterikappaleita.
Syysloma on ohi ja läksyjen vahtiminen on taas alkanu. Jee jee. :(
