Tänäaamuna, kuten eilenkin, kävin taas kävellen saattamassa Nekun kouluun. Kylläpä on raikas aamunalotus. Kylmä ei ollu kovassa pakkasessakaan, kun oli kunnolla päällä, eikä oikein tuullutkaan. Sitte anopin kanssa vaatekaupoille ettimään hänelle takkia. No. Takkia ei löydetty, mut jotain kuitenkin. Käytii nimittäin myös Sinooperissa  Sieltä löyty kivoja tarjouksia. Tässähän näitä.

Ääriviivatarroja 6 arkkia (musiikki, kutsu, kiitos, hyvää joulua, perhosia ja kissoja). Sinooperin ohjevihkosia (massailu, paperinarut ja joulu), sekä vielä 5 avaimenperää (tossa alhaalla edessä häämöttää), jotka aukeaa ja niihin voi laittaa jotain sisään. Sit anoppi halus kangaskauppaan. Ajattelin heti, että tää on vaarallista. En osaa pitää näppejä irti kankaistakaan. Kotona on hirveä määrä kankaita, enkä ees tee niistä juuri mitään. Toi ihanan vihreä höttökangas oli ihan pakko ostaa, vaikka en viel tiiä mitä siitä ees teen. Ehkä Nekulle jotain, johonkin vaatteeseen liitettynä. Jotain naamiaisjuttua tai juhlavaatetta, tai sitte en ikinä yhtään mitään.
Citymarketista ostin myös alennuspaidan. Vaasan leipäkaupasta ostin ISON säkin leipää ja pullaa. Nyt pakastin taas nitisee liitoksistaan  

Ostin tänään myös mustaa Mamboa, josta olis tarkotus tulla vanhemmalle pojalle pipo.  Lisäksi Polkkaa vähä varastoon...

Ja. Tänään tuli käsityökerholehti. Ihan kiva, vaikka en kyl ensinäkemältä mitään inspiksiä sieltä saanukaan. Vanhojen vaatteiden tuunaus kovasti kiinnostais, mut kun ei oo koskaan aikaa. Kaupassa muuten näin semmosen villakangastakin, jossa oli paksua resorineuletta kauluksena. Aattelin, että saiskohan omaan vanhaan takkiin jotenkin semmosen tehtyä. Ehkä haaveissa vain.

Ja siis pianotunti meni loistavasti! Parhaiten ikinä. Osasin kerralla sen yhen pitkän kappaleen. Tähän saakka olen aina vierastanu open flyygeliä, verrattuna omaan vanhaan pianonkäppänään, mut nyt en ees huomannu. Saattaa olla jotain tekemistä harjottelun määrälläkin..

Se ei oo kivaa, että illalla alkaa taas se vietävän vesijuoksu. En kuitenkaan voi olla menemättä, kun tiiän siitä olevan apua selkävaivoille. Menen siis aina silloin, kun pääsen. Usein on myös iltavuoro, tai jotain tärkeää menoa, ettei pääse kumminkaan.

Täähän alkaa mennä höpötykseksi. Käsityörintamalla on vähä hiljasta. Pääkalloneule on sovitusta vaille kainaloissa, mut "sovitusnukke" on aina eri aikaan paikalla kun miä muistan sovituksen. Jostain syystä aikoja sitte alotettu enkeliverhokappa on alkanu taas vetää puoleensa ja siihen on ilmestynytkin uusi kuvio. Laskeskelin, että yhteen ikkunaan tarvii kymmenkunta enkelikuviota ja ikkunoita on kaksi.

Tää pohja alkaa jo viemään minun hermot. Kun viimenään olin löytävinäni hyvän, niin tohon kommenttilootaan kirjotetut tekstit ei näy ollenkaan! Pitää kai taas ettiä uusi. Vanhatkaan ei jostain syystä oikein pelaa. Kuvia on hävinny.