Äitien tekemä ruoka on hyvää, mut äitin tekemä ristipistotyökin on upea.

Tilasin tän kerran itelleni. Olin tehny muutaman pienen työn ja kuvittelin jo OSAAVANI jotain. Paketti tuli ja pupu meni samantien pöksyyn. Työssä oli erilaisia lankoja,  nauhoja, helmiä, kultalankaa...   Aikani seisotin pakettia ja valitin, kunnes äippä sano, että tuo se tänne nyt sitte. Sehän valmistu oitis! Nyttemmin tää on koristanu meiän sinisävysen olkkarin seinää.  Minun äiti tekee kaikenlaisia käsitöitä ja maalaa tauluja, joita löytyy myös meiänkin seinältä.  Viimeksi oon nähny äitin tekevän ainakin ristipistotöitä, virkkauksia, solmittavaa nukkamattoa (olikohan oikea nimitys) ja punottavia koreja. Montaa siis yhtäaikaa. Iskä sielä kerii lisää lankaa, ettei homma pääse pysähtymään

Miä sitä vastoin en oo ehtiny koskeekaan käsitöihin, kun on ollu kaikenlaista touhua. Tänään kävin vanhempainillassa kuuntelemassa lasten ravitsemuksesta. Yhessä metwurstisiivupaketissa on hirveen paljo enemmän rasvaa kun esim. pienessä, valmiissa kaupanpitsassa!  Reilusti sokeria on myös ihan tavallisissa Valionkin perusjukurteissa.  Vähemmän rasvaa, vähemmän sokeria, vähemmän suolaa. Meilläpä syötiin tänään ruoaksi Billy`s pakastepitsoja.... Se oli kyl eka kerta! Vannon sen! Muulloin on ollu noita ei-pakastepitsoja...  Aika pahasti menee kyl välillä valmisruokien puolelle.  Noita herkkuja pitäis varmaan vähentää ja saada poikien päähän, et niitä energiajuomia ei tarvit ollenkaan lipittää. Ne on nyt noilla nuorilla ihan muotijuttu. Ei niitä koskaan kotiin osteta, mut silti ne vaan jostain ostelee niitä ja juo.  Miä oon ite vähä semmonen herkkupossu. Lapsille pitää ostaa herkkuja, koska miä olen se, joka niitä ensin halus, eikä niitä voi yksin syödä. Ainakaan aina...

No. Ehkä se elämä tästä taas jatkuu, vaikka kaikki ruoka onkin pahasta. Jotainhan sitä on syötävä.  Eikä se naapurin Riki-koirakaan jaksa kaikkea syödä...