Joku saattaa muistaa syksyisen sohvaepisodin, kun valitimme kesällä ostetusta sohvasta tai oikeammin sen kankaasta.  Saimme sitten erittäin miellyttävän myymäläpäällikön myötä uuden sohvan tilalle ja saimme vaihtaa kankaankin aivan toiseksi. Valkkasin kotimaisen Annala -kankaan, jota meille ei itse asiassa ekalla kerralla oltu ees esitelty.  Jouduin pistämään hieman lisää euroja pöytään,  koska kyse oli kalliimmasta kankaasta.  Aiemmin valkkaamamme tumma harmaa oli jotenkin aika synkkä, kun sitä sitten kotona kateltiin. Nyt kun sai ottaa jutun uusiksi, niin valkattiin kerralla pirtsakampaa!!  Joulu ainainen!!

Malli on siis aivan sama, mut kankaat erit. Lapset ensin kauhistu, kun näki värin, mut minusta tää on ihqu. Sitä en tiiä miten kauan tätä jaksaa katella, ennenku silmä väsyy.  Tähän mennessä siis kaikki hyvin. Toivon, että tää sohva kestää kasassa ja kuosissa hamaan tappiin asti.

Aamulla kun menin töihin, niin maassa oli vähän lunta ja lisää tuli taivaan täydeltä.  Töissä ajoin matkat työautolla ja kun iltapäivällä olin lähössä kotiin, niin tämännäkönen pyörä oli oottamassa. Piti oikein ohikulkijoidenkin iloksi ottaa kuva.  Rapsin satulan ja sarvet ja ajoin kotiin. Nyt se on tallissa sulamassa.  Kilsat muuten hivottelee jo viime vuoden lopun kilsoja, joten vähän vielä polkemista, niin voin ehkä jo loppuvuoden ajaa autolla töihin...  Pyöräilyn tarkoitushan on kilometrien kerääminen (ei siis ollenkaan liikunta tai mikään muu)