Tänään ja lähipäivinä olen tehny monta ihan uutta päätöstä ja tekoa

1) ollut mieheni kyydissä ekaa kertaa 2 -pyöräsellä moottorivehkeellä, tällä kertaa skootterilla. Olin jo aiemmin Nekun kyyissä, kun se sai mopokortin. Ajattelin, että täytyyhän min uskaltautua kattomaan, miten se tyttö ajelee, kun kerran kyytiin pyyteli.  Mies ajelee moottoripyörälläkin, mut en oo sen selkään koskaan kivunnu. Nyt alotin näin kevyesti skootterin kyyissä. :)

2) Olen ajanu ite skootteria!! Tätä en ois uskonu! En uskaltaudu liikenteeseen (vielä?!), mut ajelin jonkun aikaa tänään. Ei se ollukkaan niin vaikeaa. Se kypärä näissä moottorivehkeissä on aika ahistava. Se on niin painava, että ei paljon kannata nyökytellä, ettei lennä selälleen tai päälleen. :) Näköjään senkin painoon tottuu. Ja onhan siinä se hyvä puoli, että niska- ja kaulalihakset vahvistuu väkisinkin!  Jumppaa! :)

3)siirryin älypuhelinaikaan! Tää on kyl ja semmonen juttu, jota en ois ihan näillä näppylöillä uskonu tapahtuvan. Olen vannoutunu antiikkipuhelin -fani. Rakastan omaa puhelintani yli kaiken. Se on pieni ja siro, mahtuu hyvin taskuun kuin taskuun. Nyt kuitenkin työpaikalle on alkanut tulla älypuhelinaika, joka koskettaa piakkoin myös minua. Siispä tein pitkään hauduttelemani päätöksen ja ostin tänään uuen puhelimen. Nyt vaan toivon, että sitä ei tarvii kaivella esiin missään yleisillä paikoilla.....en nimittäin hallitse sitä oikein kunnolla...

R.I.P. 

Rest in peace, rakas vanha puhelimeni... sniif. 

ii%20012-normal.jpg

4) Olen aloittanut Enkulin yllyttämänä pöllösukkien neulomisen. Ohje on lontoonkieltä, joten pohdin pitkään, uskallanko siihen kajota. Nyt tein sellasen ratkasun, että en ainakaan viel oo lukenu ohjetta ollenkaan, vaan pelkkää kuvakaaviota. Saas nähä kuin minun käy. Alku sujuu hyvin ja olen valtavan yllättyny, että oikeesti pystyn neuloman tällasta kirjoneuletta! Olen toki tehny jotain kirjoneulejuttuja ennenkin, mut mulla on aina tupannu kiristämään ne langanjuoksut sielä takana. Täs on nyt joku taika, että sellasta ei pääse käymään ollenkaan! Ehkä se taika on langoissa, ehkä kuvioinnissa. Laitan kuvaa, kun saan varren tehtyä. Ihanaa!