On tää elämä ihmeellistä, miten sitä välillä mennään ylämäkeä ja välillä alamäkeä. Toisessa päässä aina tietää et kohta vaihtuu suunta. Ihminen on niin pieni tässä karusellissa. Onneksi on olemassa läheisiä ja ystäviä. Nii ja tietysti musiikki on ELÄMÄ. (Ompa muuten tosi hyvä levy, jonka lainasin kirjastosta; Rajaton laulaa ABBAa. Erityisesti tää Voulez-Vous kuulostaa tosi kivalta, vaikka en ABBAa oo varsinaisesti koskaan kuunnellu). Äsken kävin räntäsadelenkillä. Fiksua. Olin ihan likomärkä. Mut mitäpä sitä ei urheilun eteen tekis...

Oon saanu taas jotain tehtyäkin. Tässä Huopasesta lapaset, jotka ei oo vielä nähny pesukonetta. Hassun näköset.