Eipä täälä ihmeitä (ne tapahtuu jossain muualla). Töissä ja kotona, töissä ja kotona.

Kaivoin esiin vanhan projektin, eli enkelikappa, joita piti tehä kaks, eli olkkarin ikkunoihin. Toinenhan valmistu jo aiemmin ja on nyt tilapäisesti makkarin ikkunassa. Näitä enkelikuvioíta pitäis tehä 9, jotta kapat ois saman mittaset. Yks kuvio on näköjään  jo ilmiintyny.

Toi virkkaaminen on jostain syystä niin erilaista, että min jumittuneet niska-hartialihakset ei ymmärrä mitä oikein tapahtuu. Ne on tottunu neulomisliikkeeseen ja virkkaamisessa kädet liikkuu toisin, joten niskat jumiin vaan ja päänsärkylääkettä ääntä kohti.

Niinpä sitä liikettä tasatakseni, piti alottaa toi Baktusmainen huivi, joka ei kuitenkaan ole Baktus. Siitä lisää myöhemmin.

Tietokoneellakin on taas ihan mukavaa olla, kun me ostettiin uus näyttö, eli pieni telkkuruutu näytöksi. Vanha näyttö toimi silloin ja sillä lailla kun halusi. Nyt on suorastaan laajakuva!

Olen saanu vihdoin luettua Päätalon Kallen kirjan Tammettu virta! Se ei ollukkaan kun muutaman vuoden projekti. Oli lievästi hidasta luettavaa ja jotenkin aikamoista jahkailua. En nyt aio sanoa, etten niitä ikinä enää lue, mut sanon ainakin, että en vähään aikaan koske niihin. Toisaalta Kallen romskuissa hohkaa se entisaikanen elämä, jota on aina mukava seurata. Millasta Suomessakin on ennen ollu ja miten on eletty.  Kyllä nykynen Liza Marklund on kuitenkin huomattavasti viihyttävämpi kirja!

Nyt on sitte meikäläisestäkin tullu aikuinen! Kävin optikolla ja sain kuulla miks en enää näe laseillani, joiden vahvuus pysyi kuitenkin täysin samana. Minulle on tullu aikuisnäkö (tätä on kuulemma ennen nimitetty myös ikänäöksi). Olen siis likinäkönen, enkä nää kauas. Lähelle näen kyllä. Paitsi jos on lasit päässä! Kauko- ja lähinäkemisen raja kuulemma muuttuu neljänkympin hujakoilla vähä terävämmäksi ja näin ollen kaukolaseilla ei tosiaan enää nää kunnolla lähelle. Mikäpäs siinä, kun ostin kakstehot! Vähä kyl pelottaa, että näänkö niillä kunnolla.

Näkemisestä puheen ollen tuttava kävi silmien laserleikkauksessa. Hän ei nähny lähelle, eikä kauas. Toinen silmä leikattiin näkemään lähelle ja toinen kauas!! Emp oo hassumpaa kuullu. Aivot kuulemma totuttuaan alkaa hahmottaa kuvan yhtenäiseksi! Kaikkea sitä kuulee kun aikuiseksi elää!