Koko aamun oon tehny mitä ihmeellisempiä asioita, ettei tarttis tehä tätä yhtä, mitä nyt pitkin hampain yritän vääntää, eli etin taustamusaa yhtee runoiltaa, mihin lupasin heikolla hetkellä mennä. Tylsää! Ainakin nyt. H-hetkeen on vielä aikaa onneksi monta viikkoa, mut ekat harkat ois huomenna ja kohta pitää lähtä vrk:n työrupeamaan. Sekín on silti mukavampaa... Olla töissä nimittäin.

Sukkahomma ja taikataikinahomma oottais, mut nyt ei ehi. Ei sitte millään. Sukka on kyl jo lähes valmis, kun menin eilen anopille kylää, niin se neuvo kädestä pitäen. Ei voi kun ihmetellä kuka fiksu on keksiny kaikki ne kavennus- ja lisäyssäännöt, joita sukankutomisessa joutuu käyttämään! Ei vaan, nyt täytyy varmaan tehä useammat sukat peräkkäin, jotta opit jäis takaraivoon.

Heissulivei ja nyt tää jatkais taas tätä puurtamista.