Tästähän alkaa tulla oikein valitusvirsi! Mul on sit viimenään vapaapäivä, mut stressi ei vaan meinaa hellittää. Päätä ei sentään enää säre. Alotin päivän räntäsadelenkillä/ happihyppelyllä. Soitin kaikki pianoläksyt ja runotaustamusat, pesin pyykkiä yms. kivaa. Sit tuli lapset koulusta ja nyt on kännykkä tohjona samalta hepulta, jolta meni pyörä aiemmin. Kukahan senkin maksaa, meni nimittäin taas melko epäselvissä olosuhteissa.   Aattelin lähtee kylää, tai ABC:lle kahville (vakoilee lankojen hintoja), mut kaikki liukeni ja minä jäin yksin tänne "päivystämään". Pienintä ei viiti jättää tänne yksin, eikä oo mitään itua edes lähteä yksin. Äsken se tuli tohon itkemään, kun ei päässykään kaverilleen sisään mistään kautta, kun niillä on remontti. Ei oo helppoo kenelläkään.

Se on kanssa kummallista et noi lehet ei tuolta pihalta lähe mihinkään! Ei tuu myöskään mitään käsitöitä valmiiksi, eikä silmukkaakaan, vaikka olen kannellu noita uusia käsityölehtiäni huoneesta toiseen. Kova olis halu tehä, mut kun. Min horoskoopissa kyl sanottii, et minua nyt koetellaan, mut ei pidä hermostua. No enhän miä nyt sillee hermostukaan!