Kyllä täälä hengissä ollaan, vaikka ei mitään kuulukaan. Ihan käsittämätön jouluväsymys ja stressi on iskeny. Selkä ja hartiat ja niska on vissiin niin jumissa, ettei päässä veri kierrä. Yks yö heräsin siihen, kun huimas ihan kiitettävästi. Kylmää hikeä vaan puski. Rytmihäiriöt taas aiheutuu varmaan työpaikan aiheuttamasta stressistä. Ei toi joulu niinkään stressaa. No ehkä vähän, kun on asioita, jotka pitää tehä tiettyyn aikaan mennessä. Inhoan aikatauluja.  Töissä on niin sekavaa ja muutoksia koko ajan, että ei meinaa perässä pysyä. Osa pysyy paremmin, osa huonommin. Sit koko ajan joku selittää vielä jollekin sitä uutta asiaa. Vatvotaan ees taas asioita.

Kotiin kun viimenään pääsee, ei jaksa tikkua laittaa ristiin.  Kämppä yksinkertasesti räjähtää käsiin. En oo mikään siivousintoilija, mut jossain vaiheessa se jatkuva siivottomuuskin alkaa ärsyttää. 

Viime viikonloppuna nostelin kirjahyllystä kaikki lipastonlaatikot olkkarin lattialle. Ajattelin, että nyt on aika laittaa vanhat valokuvat ojennukseen. Lootat ihan pursus irtokuvia yms. sälää. Muutaman päivän niitä siinä kattelin, sit sain aikaseks hakee albumeita kaupasta. Niitä haettiin vielä lisääkin, eikä vieläkään oo kaikki irtokuvat albumeissa. Lisäksi ostin lasten koulukuville oman albumin kullekin lapselle.  Parasta oli, kun Nekun kastekehykseen löyty viimein kuva. Jalka suussa Vastahan sitä on kymmenen vuotta ootettu. 

Joskus ammoin olen ostanu myös semmosen pitkän kehyksen, johon tulee 5 kuvaa. Siihen asensin vanhimman pojan kuvia kerhoajoista tähän päivään. Kivalta näyttää. Jostain kun vielä löytäis samantyylisiä kehyksiä kaksi toisille lapsille.

Minusta silloin on huonosti asiat, kun ei oikein jaksa neuloakaan. Sitkeesti kuitenkin oon yrittäny ees vähä tehä joka päivä, mut on niin isoja juttuja olevinaan, että ei valmistu.

Nekku sentään touhuaa ton ompelukoneen kanssa. Välillä se käy jotain kysymässä, mut jos yritän neuvoa, niin yleensä hermostuu ja sanoo, että älä selitä, kun kyl miä tiiän! Yritä siinä sitte.Yllättynyt No. Ajattelenkin niin, että työ tekijäänsä neuvoo. Kantapään kautta oppii parhaiten.  Tässä viimeisin.

2.%20olkalaukku%20-09%20%20N.jpg

Ompa hienot tapetit taustalla! Ainoo huone, jota ei oo kertaakaan rempattu...Meiän makkari.

Kiva kun tyttö on noin innostunu käsitöistä. 

Taidanpa tässä vähän vielä pyöriskellä, nukkuma-aikaa ootellessa. Yrittäkää ihmiset pitää homma hanskassa!!