Tänää jännätään Euroviisuja! Koko vuoden on Nekun kanssa ooteltu.  Semifinaalit sain vasta katottua tallennukselta, kun en jaksanu silloin yöllä kattoa aamuvuorojen takia (työ siis haittaa vapaa-aikaa...).

Se on ihmeellistä, vaikka esikatseluissa tuntu suurin osa olevan ihan yhtä puuroa, niin aina sieltä sitte kuitenkin nousee niitä omia suosikkeja.  Suomen kappale oli ihan hyvä kappale Suomeen ja suomalaisille, mut ei se mikään Euroviisu -kappale ollu. Oli se silti vähiten huono vaihtoehto niistä annetuista.... Mistä ne Suomen esikarsintakappaleet ja esittäjät oli oikein kaivettu..Ihmettelen vieläkin. Nythän on taas jo käynnistynyt ensi vuoden esikarsintoihin osallistuminen.  Suomessa on paljo hyviä ja erikoisia artisteja, mut eikö niistä kukaan halua Euroviisuihin? Ei varmaan sitte. 

Tänä vuonna on jo monta suosikkiani pudonnu finaalista. Minusta esim. se kiiltobokserimiesten funkki oli oikein hyvä, kuin myös Viron kappale.   Finaalissa on myös monta tosi hyvää, joskin jotain ihan nyyhkyjäkin mukana.  Irlannin balladista en tykänny ollenkaan, eikä se nuorimies kitaransa kanssa (Me and my quitar) ollu ollenkaan hyviä. Toisaalta musiikissa monet kappaleet "aukeaa" vasta useammalla kuuntelulla.   

  En osaa valita, kuka mielestäni ois paras. Nekku kannattaa sitä Armenian kappaletta; Apricot stone.   Miä tykkään aina enempi rytmillisemmistä kappaleista, vaikka on hitaissakin joskus tosi kauniita melodioita.

Voittajalla on kuitenkin aina sitä jotain, mikä jää ihmisten mieleen.  Sitä kannattais ettiä vähän lujemmin taas Suomen seuraavissa esikarsinnoissakin... Ja en todellakaan kannattanu myöskään niitä Eläkeläisiä. Niillä oli kyllä sitä jotain, mutta oli myös aika paljon jotain, mitä niillä ei ollu. Yllättynyt

Viime vuoden malliin tilasin tietysti tupla -cd:n Hollannista ! Nauru Ollaan siis Nekun kanssa Tosi Faneja!